Keväisiä ajatuksia ja hieman kesäisiä suunnitelmia

Taas on pakko vähän hehkuttaa tätä kevättä! Aivan mahtavaa on tuntea auringon lämpö ja nähdä se lämmin sävy, jonka se muodostuu varsinkin ilta-auringon aikaan.

Kevät toki näkyy monella muullakin tavalla. Kävin vanhimman muksun kanssa pyöräilemässä. Tai hän pyöräili ja minä juoksin perässä. Käytiin katsomassa josko lähiojasta löytyisi jo sammakonkutua. Ajattelin, että vielä olisi liian varhaista, mutta kyllä siellä sitä jo oli! Samalla pyöräreissulla bongattiin myös näsiä, jonka kukkia käytiin haistelemassa. Törkeen huumaava tuoksu, sopii ulos! Tuoksu on vähän kuin hyasintilla – liian voimakas sisätiloihin (mun mielestä). Nuo on sellasia väriläiskiä keväisessä harmaudessa ennen kuin alkaa vihertää.

Kaunis, mutta myrkyllinen!

Ja kohta muuten vihertää!! Pihalla kierrellessä väkisinkin huomaa kevään etenevän. Puiden silmut ja kirpakan raikas raparperi ovat alkaneet ilmestyä pihapiiriin! Kohta saa taas heinäsoppaa, kuten serkkuni tapasivat nimittää raparperikiisseliä.

Hitaasti, mutta varmasti :) Kohta saa raparperiä!

Silmut sadekylvyssä! Mä niin odotan sitä kevään ensivihreää!

Lenkillä käydessä tuli jotenkin tosi ilonen fiilis, kun näki taas kuovit pellolla. Joka kevät kaksi kuovia ilmestyy samalle peltoalueelle. Se on jotenkin sykähdyttävää, kun näkee niiden päät sieltä korsisängen seasta ja ne komeat nokat. Kuovit saa väkisinkin mielen keväiseksi ja käynnistää hiljalleen kesän odotuksen. 

Kesällä on tarkoitus lähteä perheen lomanviettoon perinteisesti Ruotsin laivalle. Bookattiin Siljalta muumihytti. Saas nähdä millainen se on. Toivottavasti me mahdutaan sinne koko perhe. Ainakin se on isompi kuin normaali hytti :D Jos sinne ei mahdu juniorille matkasänkyä, niin hän nukkukoot sitten mun ja miehen välissä. Jos asioista ei tee ongelmaa, ne eivät sellaisiksi muodostu!

Muuten sitten mun kesään kuulunee gradu ja toivottavasti elokuussa saan sanoa, että gradu on palautettu!

Mutta aion myös grillata ja syödä jätskiä. Ja tietysti oleilla mökillä ja pihalla. Mut yks toive sääherralle, vähän enemmän lämpöä kuin viime vuonna. Please, kiltti!!

Keväistä meininkiä ja perunan pyöritystä

Erikoinen jäkälä.
En ollut aiemmin nähnyt moista
"partaa" puulla :)

Eilinen päivä oli kyllä ihan super, koska se oli niin tavallinen. Tehtiin aika perusjuttuja. Kotisunnuntai. En tiedä oliko syynä pe-la yönä nukutut sikeät unet ja mun aamu-univuoro vai paistanut aurinko, varmaan yhteisvaikutus, mutta fiilis oli koko päivän innostunut, eikä lasten yhteenototkaan saaneet verenpainetta nousuun. Yllätin itseni ja olin ihan viilipytty, kun jotain riitoja selvittelin. Hyvä mä. Väsyneenä oon aika... no vähemmän viilipytty. Käytiin lasten kanssa etsimässä kevään merkkejä luonnosta. Mä oon ihan luontofriikki ja lapset saavat tästä osansa. Ja sitä paitsi aikuisen on hyvä puuhailla lasten kanssa, jos vaikka joku vähemmän friikahtanut aikuinen tulee paikalle, kun kykit mättäällä nenä kiinni sammaloituneessa kannossa, voi aina vedota opetustilanteeseen. Mutta kyllä ne aina ilostuttaa. Kevään ekat merkit. Leskenlehdet, pulleat silmut, ekat mystiset versot maasta, hitusen vihertävä kukkapenkki, ja soliseva vesi. Seuraavaksi odotellaan, koska alkaa muurahaispesissä vilistä, milloin koivuihin tulee hiirenkorvat ja tuleekohan ojaan sammakonkutua viimevuotiseen tapaan. Toivottavasti sammakkoemo laskee kudut siihen ojaan, jossa vesi pysyy eikä siihen viereen, joka kuivuu nopeasti. Mä niin tykkään keväästä. Ette varmaan huomanneet. 

Tämä on aina niin mukava näky!
Kohta pääsee saunaan!!

Ja kevät tietää maaseudulla joissain taloissa tiettyjä töitä. Meillä ei kylvetä viljaa, mutta omavaraisia ollaan perunan suhteen. Näin ollen vietin osan sunnuntaista lajitellen siemenperunoita itämään, syömissuuret takaisin kellariin ja pienet sekä huonot kompostiin. On tosta hommasta jo liika romantiikka karissut, mutta kyllä sen mielellään teki, kun tietää, ettei sitä perunaa tarvi sitten ensi vuonnakaan kaupasta raahata. Kunhan pelto tuosta sulaa ja kuivuu, niin pääsee kylvämään perunat. Vielä tällä hetkellä se on osittain lumen peitossa.

Muutama pyörylä lajittelua odottelemassa.

Mitä mainioin pihapäivän eväs!

Tänään kävin graduuni liittyvää fokusryhmähaastattelua tekemässä Helsingissä. Vähän jännitti, kun en moista ollut aiemmin pitänyt. Hyvin meni! Keskiviikkona seuraavaksi :) Huomenna lähden lasten kanssa mun äidin luo ja äiti kattoo lapsia sitten sen aikaa, että saan haastattelun tehdyksi. Oli ihan huippua nähdä työkavereita ja ois kyllä kivaa, jos pääsisi sinne mukaviin hommiin syksyllä!!

Alkavaa hortoilua ja muuta keväistä

Viime syksynä Eepu kysyi minulta voisinko joku kerta tehdä nokkoslettuja. Totesin, että kevät on parasta nokkosten keruuaikaa ja lupasin palata asiaan keväällä. Se sopi tytölle. Nyt sitten havahduin, että kohta ne nokkoset on taas liian isoja (joo, voisihan niitä niittää, että uusi sato kasvaisi). Lettuja en vielä tehnyt, mutta mulla oli jääkaapissa perunamuussin jämä, niin sekoitin ryöpätyt ja silputut nokkoset muussiin, lisäsin vettä sekä jauhoja ja iskin uuniin. Tuli oikein maukkaita lepuskoita. Mausteeksi nokkosen lisäksi laitoin voikukkaa. Melko eksoottinen kokeilu minun keittiössäni, mutta tuskin jää ainoaksi kerraksi. Kävinkin mielenkiinnosta tilaamassa hortoiluaiheisen (hortoilulla viitataan villiyrttien ja -vihannesten keräämiseen, valmistamiseen ja säilöntään) uutiskirjeen. Jospa niitä kasveja tulisi hyödynnettyä enemmänkin. Nyt ajatuksena on, että kävisin poimimassa nokkosia kuivatusta varten. Voi sitten hyödyntää myöhemmin. Keräsimme Eepun kanssa myös voikukannuppuja, mutta niitä ei ehdittykään tänään valmistaa. Pitänee mennä tällä viikolla etsimään uudet nuput.

Meillä kaadettiin toissa viikonloppuna puita ja aika mielenkiintoinen runkovika paljastui yhdestä koivusta, kun runko paloiteltiin osiin! Mätä Suomi?

Tuo runko oli alkanut vahingoittua salaman iskettyä siihen. Tätä ei nähnyt ulospäin, joten onneksi kaadettiin. Ei olisi naurattanut, jos tuo puu olisi myrskyssä kaatunut rakennusten päälle.

Ollaan lasten kanssa käyty ihmettelemässä läheisellä ojalla kevättä. Aluksi oli sammakonkutua, mutta nyt siellä näkyi jo nuijapäitä. Edellisellä kerralla oli semmosia mininuijapäitä, jotka olivat vielä siinä kutumassassa. Toi on jännää seurata noiden kasvua. Varsinkin Eepu (ja äiti) on tosi innoissaan :)

Kissalle uusi nimi vai ei? Miksi tätä pohtii nelivuotias?

Tänään lähdemme lasten kanssa kavereiden luokse. Aikanaan tutustuin tähän kaveriin, kun asuimme samassa opiskelija-asuntosäätiön talossa. Nyt hänelläkin on lapsia, joten mikäpä sen hauskempaa kyläilyä kuin käydä paikassa, jossa on seuraa sekä äidille että lapsille :) 

Iltapäivällä olisi tarkoitus viedä meidän kissimissi eläinlääkäriin, jossa napataan pallerot pois. Meidän Eepu kysyi eilen, että pitääkö Popille vaihtaa sitten nimi, kun se käy leikkauksessa. Mistä lie moisen keksi :D Oli hyvin helpottunut kuullessaan, ettei nimeä tarvi vaihtaa. Oli muuten vähällä, että olisin joutunut perumaan koko leikkausajan. Yleensä Popi tulee aina yöksi kotiin (asumme maalla, joten täällä tuo vapaanapitäminen on vähän eri juttu kuin taajamassa), mutta viime yönä ei. Se oli seurannut minua eilen, kun lähdin lenkille, mutta en nähnyt sitä enää metsään kääntyessäni (500m talolta). Oletin sen menneen kotiin. Tänään aamulla sitten kävin kiskissiä huutelemassa, mutten nähnyt vilaustakaan. Onneksi sitten kotiin tultua kului pari minuuttia, niin tuttu maukuna kuului oven takaa. Yhtä asiaa en noiden kissojen sielunelämästä ymmärrä... jos on pihalla, niin miksei sitä kakkoshätää voi tehdä sinne? :D Nälän lisäksi taisi kotiin ajaa vessahätä :'D

Nyt, kun pihamaa näyttää taas valkoiselta ja taivas harmaalta, oli ihan mukava katsella parin päivän takaisia aurinkoisia kuvia, joita napsin pihalla ollessa.

Mansikkamaa on vielä todella lumisissa tunnelmissa.

Narsissit on jotenkin ihanan keväisiä! Tulee aina kevätfiilis, kun niitä iskee kukkaruukkuun!!

Lauran taidekuvia osa 235. Tuossa oksanhangassa on linnunpesä. Meidän pihavaahtera kyseessä. 

Meidänn pihaa koristaa vanha haravalaite, jota hevonen on aikanaan vetänyt pellolla.

Sieltä niitä nousee!! Kohta pääsee herkuttelemaan!!

Lennä lennä leppäkerttu ison kiven juureen,

siellä isäs, äitis keittää sulle hyvää puuroo!!

Pääsiäistä ja keväänmerkkejä

 Pääsiäinen oli ja meni. Tuli oltua ihan kotosalla ja syötyä hyvin. Testasin perjantaina fenkolilla maustettua kanaa ja siitä tuli kyllä hyvää!! Jälkkärinä oli tuommoista sitruunakääretorttua. Sunnuntaina tein sitten lammaspataa, jollaista olin syönyt viime vuonna mun isäni luona. Ei siitä ihan yhtä hyvää tullut, mutta oikein maukasta kuitenkin. Mä en ole yleensä mikään lammasfani, koska usein se liha maistuu villalta. Tuossa mun padassa niitä lihoja marinoitiin pari päivää piimässä ja noissa ei mitenkään pahasti tullut se villainen maku läpi.

Kevään merkkejä on tullut bongailtua liikkeellä ollessaan. Varsinkin aurinkoisina päivinä tuntuu, että energiaa riittää ja mieli haluaa ulos, sisähommista viis!

Leskenlehtiä bongasimme Eepun kanssa pyöräreissulla. Näimme myös kolme perhosta, joista yksi oli sitruunaperhonen ja kaksi muuta joitain oranssi/musta -sävyisiä. Ne eivät pysähtyneet, joten emme saaneet tarkkaa värimääritystä tehtyä :)

Lumi sulaa hurjaa vauhtia ja lenkillä on mukava käydä valoisaan aikaan!

Tiedättekö Zen Cafen biisin "Mies, jonka ympäriltä tuolit viedään"? Siinä lauletaan miehestä, jonka hiukset on niin kuin heinäpelto talven jälkeen huhtikuussa. Tuossa yläpuolella olevassa kuvassa on nyt se heinäpelto talven jälkeen huhtikuussa.

Tommonen pieni toukkaparka mönki tiellä. Liekö päässyt sellaiseen paikkaan, ettei kylmä kuoleta...

Palokärki etsinyt murkkuja tai vastaavia öttiäisiä. Näitä oli kolmessa puussa aika lähekkäin.

'

Meillä ei leikkimökki saakaan pintaan perinteistä punamultaa vaan ihan perinteistä mu(l)taa...

Liun kummit tulivat pääsiäisen aikaan kahvittelemaan, joten tehtiin Eepun kanssa gluteeniton ja maidoton kakku. Tuo vaahto on soijakermaa ja oli ihan mielenkiintoinen tuttavuus. Marenkipohjan olinkin tehnyt etukäteen. En vain tiennyt kuinka paljon "kosteutta" marengin päälle tulisi laittaa, että sitä olisi helppo leikata. Laitoin liikaa, sillä vaahdon alle laittamani persikkasose lillui pitkin tarjoilualustaa siinä vaiheessa, kun kävimme pöytään. Toki täyttämisestäkin oli siinä vaiheessa jo nelisen tuntia.

Kävimme tänään torilla ja piti ostaa perinteinen markkinarinkeli. Tuoksuu mielettömältä! Tuossa yläpuolella pussissa on kuivattuja mansikoita ja melonia. Älyhyviä!! Syötiin lounaaksi torikioskilla vuoden ekat vedyt/atomit. Oli maukasta :) (vety on siis lihapiirakka, jonka välissä on keitetty kananmuna ja kinkkua, atomi on lihapiirakka, jossa on joko kananmuna tai kinkkua)

Ja koska lapset alkoi tappelemaan tossa kuivahedelmäkojulla, kojumyyjä antoi meille vaahtokarkkipötkön kaupan päälle... WHAT!! Onneksi muksut eivät alkaneet kärttää karkkia vaan Eepu tyytyi toteamaan, että sitä saa syödä sitten lauantaina, kun on karkkipäivä.

Keväisiä askarteluja

Perinteisten virpomavitsojen lisäksi askarreltiin tyttöjen kanssa rairuohokupposet.

Nämä onnistui todella hyvin 2- ja 4-vuotiaiden kanssa ja molemmat saivat tehdä oman näköisensä eikä minua tarvittu oikeastaan kuin avustamaan silmien taustalappujen irroituksessa ja alkuvalmisteluissa. Toki Liun vieressä olin askartelun ajan ja autoin tarvittaessa liimauksessa, esimerkiksi tuo tipun pää meinasi mennä välillä niin, että liimapinta oli sormissa kiinni ja liimaton tuossa taustapaperissa. Silmät, nokat ja silkkipaperit hän kiinnitti täysin itse. Eepu oli hyvin omatoiminen. Hänelle minun ei tarvinnut muuta kuin leikata maitopurkin pohja aihioksi. Alkuvalmisteluina oli siis maitopurkkien pohjien irroitus (noissa oli 5-10cm korkuinen purkin pohja) ja Liulle hapsutin tuon "taustaruohon" valmiiksi. Silkkipapereita leikkelin valmiiksi, jotta ryttäily oli mahdollisimman juohevaa ja nuo tipujen ympyrät (päät ja vartalot) oli mun tekemiä. Eepu nyt olisi osannut ympyrät leikata itsekin, mutta tällä kertaa tein nuo molemmille valmiiksi. Saivat sitten itse päättää miten ympyröitä käyttivät.

Viimeksi askartelukaupassa käydessämme ostettiin Eepun kanssa huovutusneulat ja villaa. Piti sitten testata. Tehtiin pääsiäismunia. Tuo siloteltu ja perinteinen on minun, Eepulla oli astetta rokimpi ja rouheampi tyyli. Innostuin tuosta neulahuovutuksesta enemmänkin. Pitäisi käydä hakemassa vähän luonnollisempia sävyjä, niin voisin askarrella sellaisen "oksan", josta roikkuu erilaisia koristeita - luonnonsävyisiä huopamunia/-palloja ja muutamia kristalleja. En kyllä tiedä suoralta kädeltä, että mihin sen sitten sijoittaisin... Noh, katsotaan, jos saan sen joskus tehdyksi :)

Tämä oli myös hauska askartelu. Tytöt tekivät kevään kunniaksi auringot. Samalla mietittiin, että mitä se aurinko saa luonnossa aikaan. Auringot on toteutettu niin, että pahvista on leikattu aurinko ja siihen keskelle piirretty ja leikattu reikä. Hieman reikiä suuremmat ympyrät (2 per aurinko) on leikattu kontaktimuovista ja toinen kiinnitetään ensin. Tähän kontaktimuoviin kiinnitellään silkkipaperin paloja ja kun kontaktimuovi on päällystetty, kiinnitetään toinen kontaktimuovi toiselle puolelle. Tätä aurinko-askartelua muistelimme istuttaessamme rairuohoa - mitä ne siemenet tarvitsivatkaan, jotta alkaisivat itää ja tuottaisivat satoa.

Keväisiä pomppuja ja unipöhnää

Aamu alkoi tosi loistavasti; lapset nukkuivat pitkään. Nuorempi heräsi 8:15 ja vanhempi 8:30. Tämä on harvinaista. Mutta vanhemman pitkään nukkuminen oli varmaan myöhästyneen nukkumaanmenon syytä. Miekkonen kävi eilen ostamassa meille trampoliinin, jonka kasaus myöhästyi ja Eepulle oli luvattu testipomput, niin lupaushan piti pitää. About pari tuntia (eli sen kasausajan) hän kävi säännöllisesti ehdottamassa, että pääsisi jo hyppimään. Aina oli vastaus "ihan kohta"... varmaan tuo lausahdus koki eilen pienen inflaation. Sisälle tuli kiukkuinen pikkuipana, kun eihän sieltä pomppimasta olisi malttanut lähteä nukkumaan. Hän nukahti 22:30. Tosi hyvä nukahtamisaika tommoselle kaksveelle. No nuorempi sitten kävi yöunille jo kasilta, niin mähän jänskätin 23:00 mennessäni nukkumaan, että varmaan vajaan tunnin sisään saan herätä. No enpäs saanut! Hän heräsi ekan kerran vasta kahdelta eli nukkui 6h pätkän. Sitten seuraava pätkä oli about neljä tuntia ja viiminen sitten parisen tuntia.

No en tiedä johtuiko liian pitkistä yöunista, niin mennessäni vaihtamaan vauvalle päivävaatteita, puin itselleni housut väärinpäin. Kotiäidin peruslookista johtuen huomasin tämän vasta istuessani syöttämään lasta. Ihmettelin miten housun kaulus valahtaa istuessaan niin alas... Verkkareiden etuja. Varmaan en ois huomannut tota pitkään aikaan, jos en ois istumaan käynyt. Ehkä vasta ulos mennessä, kun verkkareiden punttivetskarit ois jääneet kengän päälle eikä taa. Ja kenkiä laittaessa ois taas puol pyllyä näkynyt. Pahoittelen mahdollista syntynyttä mielikuvaa. Tässä keväinen kuva tältä päivältä pihalta, ajattele ennemmin tätä:

Aamulla suunnattiin tietysti heti pihalle, kun vain kerettiin. Pari tuntia hurahti nopeasti pomppiessa ja haravoidessa. Eepu totesi pomppiessaan, että hän on Tikru :) Sain tuon Tikruni jopa heti sisälle, kun syömäpuuhat kutsui. Yleensä on tultu itkupotkuraivaroiden, kun ei olisi vielä maltettu tulla sisälle. Vauvelsson nukkui koko ulkoilun ajan ja heräsi hänkin syömään juuri, kun oltiin sisälle menossa.

Tämän päivän to do -listalla on talvivaatteiden pesua ja kaupassa käynti. Niin, ja käyn hakemassa yhden fb-kirpparioston. Löysin 6 eurolla Eepulle mekon ristiäisiin. Jos mekko on yhtä hyvä livenä kuin kuvassa, niin on kyllä kiva löytö. Yritin nettikaupoista bongailla kivoja, onneksi en vielä ehtinyt tilata. Pomp de Luxilta olisi tosin muutamia potentiaalisia löytynyt :) Just äsken myin pari bodyä 6 eurolla, niin menee plusmiinusnolla nuo kirpparoinnit tälle päivälle :) Vielä pitäisi päivänsankarille itselleen löytää kiva mekko, jonka laittaa kastemekon jälkeen päälle. Joo ja pientä kokoa oleva valkoinen body pitäisi myös löytää. Esikoinen oli kokoa tai kahta isompi omana kastepäivänään, niin ei voi samaa laittaa.

Meidän raparperipenkki antaisi ymmärtää, että tulevana kesänä saa raparperisoppaa ja -piirakkaa!! JEI!

Keväistä menoa

Mun äiti on ollut täällä perjantaista asti päivystämässä, josko synnytys alkaisi. No ei ole kyllä pienintä vihiäkään alkamisesta. Tossa torstaina tais olla yöllä pari kipeämpää supparia, mutta siihenpä jäi. Tai sit mä näin niistäkin unta ja vaan jännitin vatsalihaksia... eipä ois ihme.

Perjantaina käytiin Miekkosen kanssa oikein treffeillä. Käytiin syömässä yhdessä uudehkossa ravintolassa ja sen jälkeen pyörittiin kauppakeskuksessa. Oli ihan rentouttavaa kierrellä ilman kiirettä tai aikataulua ja varsinkin syödä rauhassa kahden kesken.

Eilen ja tänään olen käynyt kävelyllä tuolla kauniissa aurinkoisessa säässä. Pisamia on tullut kilokaupalla ja varmasti d-vitamiinivarannot on karttuneet. Kotiakin on tullut päivitettyä keväisempiin väreihin. Kävin ostamassa keväisen vihreät tyynyt sohvalle ja sitten pääsiäisen innoittamana olen muuten koristellut kotia. Miekkonenkin on ahkeroinut, sillä meidän kaikkien makkareissa on nyt katto- ja lattialistat paikoillaan ja joka huoneessa kattolistat.

Huhheijaa, mikä tauko!

Ohhos, tulipa tauko blogiin! No jospa nyt uudella meiningillä... Monesti olen ajatellut kirjoittaa. Sitten on tullut jotain ja se on jäänyt. Tiedättehän.

Tässä välissä meidän perhe lisääntyi henkilöllä. Meille syntyi ihana tytär! Hän on nyt 3kk vanha. Hymyilee kovasti ja juttelee vauvajuttuja. Tänään tosin oli rokotuspäivä. On itketty niin, että äidin sydäntä särkee. Nyt hän nukkuu. Suloinen!

Kevät on tullut meillekin, kohtahan se jo vaihtuu kesään. Kevään kunniaksi talon sisältä kaadettiin seinä ja ulkoa neljä puuta. Kyllä nyt on avaraa sekä sisällä että ulkona. Vielä kun saisi pihalta kannot jyrsittyä ja sisältä seinää tukeneet laudat katkottua. Näiden lisäksi olemme tosin aloittamassa myös isompaa remonttia. Öljykattila vaihdetaan, kylppäri ja sauna uusitaan, sisäpinnat laitetaan ja keittiön kaapit vaihdetaan. Kaikenlaista. Öljykattila meinattiin ensin vaihtaa ekologisempaan, mutta koska tuskin asumme tässä kymmentäkään vuotta, se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Sitten siihen pysyvämpään omaan kotiin :)

 Tässä vielä Päivänsäde ja Menninkäinen -blogista voittamani pussukka, josta en viimeksi saanut julkaistua kuvaa, kun Picasa tökki...