Keväistä meininkiä ja perunan pyöritystä

Erikoinen jäkälä.
En ollut aiemmin nähnyt moista
"partaa" puulla :)

Eilinen päivä oli kyllä ihan super, koska se oli niin tavallinen. Tehtiin aika perusjuttuja. Kotisunnuntai. En tiedä oliko syynä pe-la yönä nukutut sikeät unet ja mun aamu-univuoro vai paistanut aurinko, varmaan yhteisvaikutus, mutta fiilis oli koko päivän innostunut, eikä lasten yhteenototkaan saaneet verenpainetta nousuun. Yllätin itseni ja olin ihan viilipytty, kun jotain riitoja selvittelin. Hyvä mä. Väsyneenä oon aika... no vähemmän viilipytty. Käytiin lasten kanssa etsimässä kevään merkkejä luonnosta. Mä oon ihan luontofriikki ja lapset saavat tästä osansa. Ja sitä paitsi aikuisen on hyvä puuhailla lasten kanssa, jos vaikka joku vähemmän friikahtanut aikuinen tulee paikalle, kun kykit mättäällä nenä kiinni sammaloituneessa kannossa, voi aina vedota opetustilanteeseen. Mutta kyllä ne aina ilostuttaa. Kevään ekat merkit. Leskenlehdet, pulleat silmut, ekat mystiset versot maasta, hitusen vihertävä kukkapenkki, ja soliseva vesi. Seuraavaksi odotellaan, koska alkaa muurahaispesissä vilistä, milloin koivuihin tulee hiirenkorvat ja tuleekohan ojaan sammakonkutua viimevuotiseen tapaan. Toivottavasti sammakkoemo laskee kudut siihen ojaan, jossa vesi pysyy eikä siihen viereen, joka kuivuu nopeasti. Mä niin tykkään keväästä. Ette varmaan huomanneet. 

Tämä on aina niin mukava näky!
Kohta pääsee saunaan!!

Ja kevät tietää maaseudulla joissain taloissa tiettyjä töitä. Meillä ei kylvetä viljaa, mutta omavaraisia ollaan perunan suhteen. Näin ollen vietin osan sunnuntaista lajitellen siemenperunoita itämään, syömissuuret takaisin kellariin ja pienet sekä huonot kompostiin. On tosta hommasta jo liika romantiikka karissut, mutta kyllä sen mielellään teki, kun tietää, ettei sitä perunaa tarvi sitten ensi vuonnakaan kaupasta raahata. Kunhan pelto tuosta sulaa ja kuivuu, niin pääsee kylvämään perunat. Vielä tällä hetkellä se on osittain lumen peitossa.

Muutama pyörylä lajittelua odottelemassa.

Mitä mainioin pihapäivän eväs!

Tänään kävin graduuni liittyvää fokusryhmähaastattelua tekemässä Helsingissä. Vähän jännitti, kun en moista ollut aiemmin pitänyt. Hyvin meni! Keskiviikkona seuraavaksi :) Huomenna lähden lasten kanssa mun äidin luo ja äiti kattoo lapsia sitten sen aikaa, että saan haastattelun tehdyksi. Oli ihan huippua nähdä työkavereita ja ois kyllä kivaa, jos pääsisi sinne mukaviin hommiin syksyllä!!

Vähän epäonnea graduun liittyen

Oi voi, viime kertaisen päivityksen innokkuus sai pahan kolauksen seuraavana päivänä, kun menin koululle naputtelemaan. Fiksuna olin ajatellut, että koska kirjoitettavaa aiheanalyysiin oli enää muutama kappale ja lähteet oli selvillä sekä ajatus selkeänä päässä, voin aamupäivän viettää vaateostoksilla. Virhe.

Saapuessani koulumme thesis-luokkaan huomasin koneen loganneen minut ulos. Olin olettanut, että koska kone on mulle varattu viikon, se pysyy nukkumassa ja tyyliin lukossa silloin, kun en ole hetkeen käyttänyt. Tuo ei olisi ollut ongelma, jos olisin muistanut tallentaa kirjoittamani tiedoston. NiinPÄ! Epic fail! Perustelen moista lapsusta sillä, että yleensä käytän google docsia, joka tallentaa koko ajan. Työtäni ei siis löytynyt mistään. Kone ei automaattisesti tallentanut kertaakaan, joten sinne ei ollut muodostunut edes recovery fileä. 

Ihan tulee zen-olo kaunista katsellessa. Kadonneen työn tuoma tunne olisi vaatinut pitkää pilvien tuijottelua.

Onneksi olin kirjoitellut edellistä versiota tehdessäni artikkeleista talteen tarvitsemani pointit ja pystyin melko helposti koostamaan analyysin uudelleen. Tosin tilannetta ei helpottanut koko ajan paheneva flunssafiilis päänsärkyineen. Jäi melkolailla puolitiehen ne osiot, jotka olin ajatellut lisääväni sinä päivänä. Käytin työhön aikaa myös torstai-iltana, mutta ei siitä oikein mitään meinannut tulla, kun oli tosi kipeä olo. Tänään perjantaina oli sitten se gradusemma. Kyllä ärsytti antaa semmonen räpellys eteenpäin. Mutta välillä on ymmärrettävä oma rajallisuus. Eilen illalla puoli yhdentoista aikaan päätin, että on järkevämpää semmapäivän kannalta mennä nukkumaan muutaman pillerin kera (buranaa ja vitamiinia, toim. huom.) kuin yrittää saada tekstiä aikaiseksi.

Ja hyvä niin. Se osuus, joka oli toiseen kertaan kirjoitettu, oli ihan hyvää matskua maikan mielestä, mutta toinen katsantakanta oli "epämääräistä tiedettä". Tosin olin osannut näin tulkita rivien välistä tässä aihetta pohtiessani, kun minua oli aina sillai vaivihkaa yritetty saada ottamaan vähän erilaiset termit ja määritelmät käyttöön ;) Nyt sain ihan fiksut perustelut ja muutankin hieman sitä ajatusta. Itseäni oli hämmentänyt se, että psykologisesta pääomasta oli kuitenkin löytynyt ihan tieteellisistä laatulehdistä olevia artikkeleita. Se aihe lienee nyt siis kuopattu ja käyn entistä suuremmalla tarmolla psykologisen omistajuuden kimppuun.

Terveellistä kouluruokaa, vain 1,81€/annos, ja maistuvaakin :)

Gradusemma itsessään oli oikein mukava ja inspiroiva kokemus. Oli kiva päästä ryhmissä käymään läpi aiheita ja ajatuksia projektin tiimoilta. Meidät ryhmiteltiin sen mukaan, koska ajattelemme tekstin olevan valmista. Itse olen määritellyt ensimmäisen version olevan valmis maaliskuun lopussa. Sitten viilailen sitä jonkin aikaa, jotta saan sen itseäni miellyttävään muotoon. Tarkoitus olisi lopulta olla valmis elokuun lopussa. Olen laskenut siihen mahdollisen viivästymän tarkastuksessa, kun heinäkuussa on tyypillisesti maikkojen lomia. Tällainen on tämän hetken suunnitelma. Se voi elää vielä monesti matkan varrella. Suurin kysymysmerkki on tällä hetkellä organisaatio, jota tutkisin gradussani. Kunhan saan tuon psykologisen omistajuuden, työnimun ja organisatorisen sitoutumisen suhteet päässäni selväksi, laadin ideapaperin ja lähestyn potentiaalisia yrityksiä. Tai oikeastaan minulla on tällä hetkellä mielessäni yksi potentiaalinen yritys, pitänee miettiä vielä suunnitelma berttoja.

Mutta nyt lähden nukkumaan toivoen, ettei tuo ulkona oleva myräkkä vie sähköjä ja jätä minua aamukahvitta. Lisäksi meinasin unohtaa graduni viikonlopuksi ja lähden pieneen reissuun, jossa odottaa sekä päivällä synttärikemut että ilta kavereiden kanssa :)

Graduilua ja flunssaa vastaan taistelua

Aamu alkoi siinä kuuden kieppeissä, kun juniori oli sitä mieltä, että nyt herätään. Ei auttanut mikään. Yritin. Olin fiksuna mennyt puolen yön jälkeen nukkumaan ja optimistina laittanut kellon seiskalta soimaan. 

Miten meni noin niinku omasta mielestä? Väsyttikö aamulla? 

Ai väsyttikö! Noh, elämä on valintoja ;) 

Lähdin kuitenkin reippaana opiskelijana kouluun, kun varasin täksi viikoksi itselleni sellaisen gradutyöhuoneen. Tai paremminkin varasin itselleni koneen semmoisesta lukitusta huoneesta. Tuo on siinä mielessä kiva, että sinne voi jättää tavarat "luovaan tilaan". Aiemmin olen tehnyt koulun kirjaston kellarin hiljaisessa tilassa ja sieltä pitää aina vapauttaa kone, kun lähtee vaikkapa syömään. On pikkasen eri asia päästä työntouhuun, kun voi palata takaisin "työn ääreen" kuin jos pitää aloittaa kirjautumalla sisään ja järkkäilemällä papereita. 

Opettajalta oli tullut viesti, että perjantain graduseminaariin pitää tuoda seitsemän kopiota aiheanalyysista. Niin mistä? Joo en ollut tehnyt. Mähän olin niin noheva ollut, että aloin kirjoittelemaan suoraan gradupohjaan. Pitäisi oikeasti innostuessaankin muistaa lukea ne ohjeet. Tuo aiheanalyysi kun tavallaan voidaan siirtää osaksi sitä gradua ja sen kautta pystyy lähestymään sitä omaa aihetta kriittisesti ja rajaamaan tarvittaessa.

Tein tänään innokkaasti sitten aiheanalyysiä. Ja taas opin uutta! Nyt oikeastaan löysin sen kutkuttavan fiiliksen, kun bongasin eri teorioista hieman eri painotuksia. Pystyin ikään kuin painotuksia valkkaamalla muodostamaan sen oman työni teoreettisen viitekehyksen eli sen mihin aiempiin tutkimuksiin se nojaa ja mitä rajataan pois. Ihan harmitti, kun huomasin kellon olevan kolme ja kodin kutsuvan. Oli hyvä draivi päällä! Huomenna onneksi jatkuu!

Tänään on muuten mennyt hieman puolivaloilla. Joku ikävä flunssa yrittää tulla kaatamaan minua. Onhan se nyt enemmän sääntö kuin poikkeus, että tällaista pukkaa, kun viikonloppuna olisi veljen lasten synttärit ja lukiokavereiden kesken tyttöjen ilta. Koulusta palattuani opiskelin inkiväärishotin saloja ja kaivoin kaapista vanhan ystäväni nenäkannun. Mä teen kaikkeni, että olen iskussa viikonloppuna. Ei olisi oikein aikaa sairastaa!

Onneksi oli sentään kaunis auringonpaiste! Meidän koulun pihassa on vaahterat kauniissa syysvärissä ja muutenkin oli semmoinen kaunis kirpakka syyspäivä. Toivottavasti huomennakin olisi kaunis sää, siitä saa valtavasti virtaa!!

Syksyisiä terveisiä!

Tämä kuukausi on mennyt tiiviisti gradun parissa. Tuli nimittäin vaihdettua aihetta kertaalleen ja tämä tarkoitti tutkimussuunnitelman uudelleen kirjoittamista. Nyt tutkin työnimun (work engagement) kehittämistä ja johtamista. Tuo on periaatteessa juuri se, mikä minua alunperinkin kiinnosti. Nyt saatiin vain rajaus termien kautta kohdilleen. Aina ei ole etu, että alkaa innokkaasti kirjottamaan. Saattaa joutua rajauksen jälkeen aloittamaan lähes alusta, kuten minä.

Mutta olen minä ehtinyt vähän elämästä nauttimaan myös kirjaston kellarin ulkopuolella. On ollut ihania säitä, jolloin olen mennyt metsään rauhoittumaan. Se on mulle lähes meditatiivista. Se menisi täysin meditaatiosta, jos siellä ei olisi hirvikärpäsiä.

Suppikset on hyviä maastoutumaan!

Kotona ollaan nostettu perunat maasta ja vielä pitäisi ne pari hassua palsternakkaa käydä nostamassa. Jos ne edes ovat järkevän kokoisia. Aika säälittäviksi jäi noi mun rehut tänä vuonna :D Perunaa tuli jonkin verran. Tosin puheltiin, että pitää ensi keväänä ostaa uudet siemenperunat, ettei jää sato ainakaan huonon siemenen vuoksi puolitiehen. Mä kun en sinne mitään myrkkyjä halua ruiskutella.

Meillä meinasi mennä huonoksi muutama omena ja väsäsin tänään niistä omenavispipuuroa - ekaa kertaa elämässäni. Puolukoista olen kyllä tehnyt. Onnistui tosi hyvin! Ulkonäkö on aika aneeminen, mutta itseni lisäksi maistui myös kaikille lapsille.

Omenavispipuuro

5 isoa omenaa (tyyliin Royal gala tai vastaava)
1 litra vettä
1tl ceylonin kanelia
0,5 tl inkiväärijauhetta
0,5 tl suolaa (jos haluaa vauvan kanssa välttää täysin, niin jättää lisäämättä)
1,5 dl mannaryynejä

Omenat kuutioidaan, (vedenkeittimessä keitetty) vesi kaadetaan omppujen päälle, lisätään mausteet, kiehutellaan niin pitkään, että omenat on pehmeitä.

Soseutetaan omput liemessä sauvasekottimella.

Lämmitetään kiehumispisteeseen ja lisätään koko ajan sekoittaen mannaryynit. Keitetään puuroksi (n. 10min).

Vatkaile muutamaan otteeseen jäähtymisen aikana.

Nauti!!

Selvä merkki syksystä - koulu!

Eilispäivästä lähtien meidän perhekalenterissa lukee joka maanantai, tiistai, torstai ja perjantai "Laura tekee gradua". Eilen en tosin tehnyt, kun Miekkosella oli menoa, mutta tänään otin suunnan kohti yliopistoa.

Tällä hetkellä työn alla on lopputyö, joka pro gradunakin tunnetaan. Aamusella mun piti alotella kotona. Jäi aikomiseksi. Sen sijaan siivosin meidän kellarin. Vaihdoin oikein hyllypaperit ja kaikkea... Sijaistoimintoja parhaimmillaan. Seuraavaksi varmaan hinkkaan kylppärissä laattasaumoja hammasharjalla ;) Ei vaan saanut aikaiseksi aloittaa.

Tai olenhan mä aloittanut. Tutkimussuunnitelma on ihan mukavassa vaiheessa.

Onneksi tuli kuitenkin lähdettyä koululle. Rauhassa sai katsoa graduseminaaripäivät ja huomasinpa sitten seminaarin alkavan tulevana lauantaina. Vähän muutoksia viikonloppusuunnitelmiin.

Samalla tuli etsittyä teoriaa ja löysin mielenkiintoisia artikkeleita. Se on aika kutkuttavaa, kun löytää uusia tutkimustuloksia, joiden valossa oma tietämys kehittyy. Jos tiedätte sellaisen mind mapin, niin tuo on vähän kuin eri pallukoiden välille piirtyy yhdysviivoja.

Olin ihan liekeissä.

Harmi, että tämä tapahtui about tunti ennen kirjaston sulkeutumista. En paljoa ehtinyt raapustella.

Pitää seuraavaksi lähteä sinne koululle heti aamulla, jos vaikka flow tulisi aikaisemmin. Se on ollut vaan näppärää lähteä lounaan jälkeen, kun on saanut pikkujätkälle annettua päikkärimaidot. On oma olo "vähän kevyempi" pidempään...

Tuli ostettua tuollainen takeaway-muki. Nyt kelpaa kahvitella.
(Ja vaikka tulis oma olo miten "raskaaksi", en tee arttuwiskareita kahvia hakiessa;) )