Alkavaa hortoilua ja muuta keväistä

Viime syksynä Eepu kysyi minulta voisinko joku kerta tehdä nokkoslettuja. Totesin, että kevät on parasta nokkosten keruuaikaa ja lupasin palata asiaan keväällä. Se sopi tytölle. Nyt sitten havahduin, että kohta ne nokkoset on taas liian isoja (joo, voisihan niitä niittää, että uusi sato kasvaisi). Lettuja en vielä tehnyt, mutta mulla oli jääkaapissa perunamuussin jämä, niin sekoitin ryöpätyt ja silputut nokkoset muussiin, lisäsin vettä sekä jauhoja ja iskin uuniin. Tuli oikein maukkaita lepuskoita. Mausteeksi nokkosen lisäksi laitoin voikukkaa. Melko eksoottinen kokeilu minun keittiössäni, mutta tuskin jää ainoaksi kerraksi. Kävinkin mielenkiinnosta tilaamassa hortoiluaiheisen (hortoilulla viitataan villiyrttien ja -vihannesten keräämiseen, valmistamiseen ja säilöntään) uutiskirjeen. Jospa niitä kasveja tulisi hyödynnettyä enemmänkin. Nyt ajatuksena on, että kävisin poimimassa nokkosia kuivatusta varten. Voi sitten hyödyntää myöhemmin. Keräsimme Eepun kanssa myös voikukannuppuja, mutta niitä ei ehdittykään tänään valmistaa. Pitänee mennä tällä viikolla etsimään uudet nuput.

Meillä kaadettiin toissa viikonloppuna puita ja aika mielenkiintoinen runkovika paljastui yhdestä koivusta, kun runko paloiteltiin osiin! Mätä Suomi?

Tuo runko oli alkanut vahingoittua salaman iskettyä siihen. Tätä ei nähnyt ulospäin, joten onneksi kaadettiin. Ei olisi naurattanut, jos tuo puu olisi myrskyssä kaatunut rakennusten päälle.

Ollaan lasten kanssa käyty ihmettelemässä läheisellä ojalla kevättä. Aluksi oli sammakonkutua, mutta nyt siellä näkyi jo nuijapäitä. Edellisellä kerralla oli semmosia mininuijapäitä, jotka olivat vielä siinä kutumassassa. Toi on jännää seurata noiden kasvua. Varsinkin Eepu (ja äiti) on tosi innoissaan :)

Kukkivaa pihaa ja puutunutta päätä

Istuin tähän koneen ääreen ajatuksena kirjoitella luonnoksia niistä monista aiheista, jotka ovat parin päivän lenkeillä nousseet mieleeni. Semmosia vähän syväluotaavampia kuin pelkät kuulumiset. No siis. Istuin ja pääni on tyhjä. Se on sellasta puuroa. Ei siis mitään syväluotaavaa sepustusta.

Tee nukkuu pääsääntöisesti tosi hyvin yönsä, mutta hän on nyt ollut tukkoinen ja siitä syystä heräilen sitten kovasti limaiseen yskään ajoittain. Ollaan nyt nukuttukin paljon niin, että Tee jää mun viereen yösyötöillä nukkumaan ja kun oikein häntä alkaa yskittää, nostan hänen päänsä mun olkavartta vasten ja hän jatkaa siinä levollisena untaan. Itsekin nukun levollisemmin, kun ei tarvitse ponkaista joka röhinästä ylös. Omassa sängyssään tuin hänet hyvin pystyyn asentoon imetystyynyllä (oli vähän kuin loiva sitteri) ja nukkuipa hän yhden yön sitterissäkin.

Yhtenä päivänä söin sekä lounaalla että iltaruualla kanakastiketta, jossa oli maissia. Se oli virhe. Olin aiemminkin huomannut maissin yhteyden vauvan mahakipuihin, mutta koska vappuna grillattu maissi ei aiheuttanut oireita, luulin vauvan jo tottuneen siihen. Tuli siis itse aiheutettua lapselle vielä mahakivut flunssan seuraksi. Hirveen hienoo!!

Viime yönä hän päätti aloittaa yöunet jo kuudelta, kun yleensä käy niillä nurkilla lyhyille iltapäikkäreille. Eipä ollut siis ihme, että tänään kuului pirteä jokellus 5:45. Ei muuta kuin ylös sängystä ja kahvin keittoon. Tosin en sitä kahvia ehtinyt juoda, kun Teelle tuli sitten väsymys siinä kun oltiin vaatteet vaihdettu ja odoteltiin kahvin tippumista. Lähdin syöttämään makkariin ja Miekkonen heräili siinä töihin. Lepuutin silmiä siinä sen syötön ajan eli about 20 minuuttia. Sitten hipsin aamupalalle ja pääsin keittämään uudet kahvit. Miekkonen oli luullut mun nukahtaneen Teen kanssa ja oli kaatanut kahvit veks. Ja tietyst keliki on sateinen ni oikein "kruunas" tämän päivän :D

Varsinaisia nelikuisen yöhulinoita odotellessa...

Eilinen sää oli ihana! Lämmin ja antoi jo lupauksia kesästä. Mä sain laiteltua ne meidän kukkaset ruukkuihin ja niistä tuli aika kivat. Annan kuvien kertoa enemmän :)

Tällanen on kaunistamassa meidän roskiksen vierustaa. Iso rautapata.

Tämä hakee vielä paikkaansa. Toivon tuon olevan keskikesällä oikein täyteen kasvanut tuosta lobeliasta ja tuo muratti roikkuu kauhiisti ulkona. Katsotaan mikä on lopulta totuus.

Kaksi samanlaista ruukkua. Löysin toisesta kaupasta sitä kaipaamaani neilikkaa ja vieläpä Eepun toivomassa värissä  -pinkkinä ;)

Tein itse tuollaiset runsaat miljoonakelloamppelit. Toinen on väriltään violetti. Tuli maksamaan saman verran kuin kaupassa ja hintaan kuului tuo polyrottinkiruukku (kertaa kaksi) eli ensi vuonna kun teen samoihin ruukkuihin säästän selkeetä rahaa !!

Asiaa (julki-)imetyksestä

Nyt on ollut tapetilla jonkin verran julki-imettäminen. Mediassa on ajoittain noussut esille tilanteita, joissa imettävää äitiä on pyydetty siirtymään miuualle tai ainakin käyttämään jotain suojaa. Sitten (tietysti) imettävä kansa älähtää kovasti ja voisinpa jopa sanoa, että jos vaikka kieltävä taho on jokin yritys, on yrityksen maine jossain määrin tahrattu. Äitien verkosto on suuri ja näin some-aikaan tieto leviää vilkkaasti. Täytyy tosin sanoa, että onneksi Suomi tuntuu olevan enemmän imetysmyönteinen kuin imetysvastainen maa.

Itse koen, että imettää saa ja pitää silloin, kun lapselle tulee nälkä. Se voi olla kauppareissulla, ravintolassa tai lenkkipolulla. Itse olen kaikkia lapsiani ruokkinut julkisella paikalla ja koskaan ei ole kukaan (vielä) tullut siihen puuttumaan. Viimeksi eilen syötin Teen eräässä lastenvaateliikkeessä, kun nälkäkiukku iski. Silloin sattui vielä niin, että myyjä juuri kysyi voiko jotenkin olla avuksi. Totesin, että muuten ei ole mitään, aioin kohta kassalle suunnata, mutta pojan meinasin ensin syöttää. Myyjä sanoi hymyillen, että kaiken mokomin. Myös ruokaostoksilla olen syöttänyt paristi. Kerran istuin semmosen myyjien rullat alla olevan jakkaran päällä lasten leluosastolla ja toisen kerran kenkäosastolla lasten "leikkinurkkauksen" vieressä. Isommat muksut viihdyttivät itseään ja Tee sai ruokailla rauhassa.

Joskus olen lukenut, että jotain äitiä on kehoitettu syöttämään lapsi vessassa. Tähän sitten monella foorumilla äidit ovat älähtäneet, että "en minä itsekään syö vessassa, niin ei tarvi lapsenikaan". Mä en ihan omalla kohdallani allekirjoita tätä. Tällä hetkellä vielä Tee on suhteellisen rauhallinen syöjä ja pystyy lähes häiriöttä syömään paikassa kuin paikassa. Mutta tiedän kokemuksesta, että vielä tulee se hetki, kun se ympäristö kiinnostaa niin hitsisti, että on välillä pakko kääntää pää ja katsoa mitä näkyy. Se on kuulkaa jokseenkin epämiellyttävää, kun lapsi nykäsee suun irti juuri imun ollessa tehokkaana. Tästähän seuraa se, että maito ruiskuu mihin sattuu ja worst case scenario voisi olla, että sitä roiskuu vaikka ohikulkevan päälle. No ehkä tuo skenaario on vähän liioiteltu, sillä silloin ohikulkijan pitäisi mennä puolen metrin päästä (tai vähän vajaa). Kuitenkin pointtini on se, että tässä ympäristöstä kiinnostumisvaiheessa se julki-imetys ei välttämättä olekaan enää mun juttuni (menen sinne vessaan syöttämään) tai ainakin se harso on sitten mukana vieläkin tiukemmin. Noissa yhtäkkisissä imemisen lopetuksissa saattaa nimittäin vilahtaa jotain. Muulloin ei juurikaan, sillä suosin imetyspaitoja, joiden suojissa ruokailu sujuu jokseenkin huomaamatta.

Välillä sitä miettii, että alkaako tämä yhteiskunta vieraantumaan siitä mikä on luonnollista. Kauhea melskaus ajoittain jostain rintaruokinnasta. C'moon! Lapsi saa emonsa nisästä ruokaa, näin nisäkkäitä kun ollaan. Se rintaruokinta ei ole kovin eroottista eikä kyllä se nännikään, joka saattaa pikaisesti vilahtaa. Ja niin, saattaahan joku äiti imettää niinkin, että se tissi napataan kauluksesta ulos ja sitten saattaa näkyä vähän paljasta pintaa, mutta pitkälti lapsen pää peittää senkin. A-P-U-A!!! Samaan aikaan telkkareista pistetään ulos kaikenmaailman nakudeittiohjelmaa ja muuta tositeeveetä kiintiösilikonitypyköineen. Ehkä hurjin kuulemani vertaus on, että julki-imetys olisi sama kuin mies kävisi julkisella paikalla pissalla. No ei ole sama. Imettäessä lapsi saa ruokaa eikä sukupuolielimet vilku. Tissihän on olemassa sitä varten, että se vauva saa ruokansa ;)

Summa summarum... Mä ainakin imetän vauvani siellä missä sille tulee nälkä. Pyrin etsimään rauhallisen paikan, jossa ruokailu sujuisi mahdollisimman hyvin. Sen verran häveliäs tosin olen, että pyrin minimoimaan mahdollisuudet vilautuksiin. En ymmärrä tätä ajoittain nousevaa metakkaa... Ja kumpi onkaan kivempi tilanne esimerkiksi ravintolan viereisessä pöydässä - nälkäänsä hurjasti itkevä lapsi vai vaivihkaa tapahtuva imetys?

Kukkaostoksilta myöhästyminen ja marttapuuska

Tänään kävin Teen kanssa 4kk neuvolassa. Sen piti alun perin olla ensi viikon maanantaina, kun se 4kk tulee täyteen vasta ensi viikon torstaina, mutta jonkun tuplabookkauksen vuoksi meidän aika siirrettiin eilen tälle aamulle. Meinasi tulla haasteita järjestää aikataulu aamulle, kun Eepun kerho alkaa ysiltä ja aika oli puoli yhdeksän. Saatiin sitten järkkäiltyä, kiitos Miekkosen liukuvan työajan.

Neuvolassa kaikki oli varsin mallikkaasti. Tyyppi on kasvanut sentin viikossa, ollen nyt 64cm. Hieman ihmettelen meidän vaatekaapin vaatteita, sillä iso osa 68 koon bodeista on jo pieniä. Liekö kuivuri pienentänyt tai sitten tyyppi on vaan niin äijä ;) Painoa ei ollut tullut nyt kuin jotain pari sataa grammaa, mutta ei ne olleet moksiskaan, sillä sanoivat sen energian kuluneen tuohon kasvuun. Kiinteiden aloituksesta kysyttiin, mutta kun vastasin aloittavamme ne vasta lähempänä 6kk ikää, asiasta ei keskusteltu sen enempää. Tykkään tuosta imetysmyönteisyydestä :) 

Kävimme kerhon aikana myös kahvilla ja paikassa ei ole lastenhoitohuonetta. Hyvin sujui vaipanvaihto myös pienellä lavuaaripöydällä :) Tässä päällä on myöhemmin tekstissä mainittu raidallinen neuletakki.

Käytiin Liun ja Teen kanssa neuvolan jälkeen kesäkukkaostoksilla, jossa sain huomata olevani aivan liian myöhään liikkeellä. Olisin halunnut neilikoita, mutta ei niitä kuulemma enää saa, kun ne oli suunnattu kylmempien ilmojen istutuksiin... niin... tänään oli se vajaa 10 astetta ja satoi kuin saavista. Hurjan kesäistä oli juu!! No ostin nyt muutaman miljoonakellon ja pari jotain enkelinsilmää (tai joku tuollanen). Pitää vielä yritää löytää sellaiset kivat roikkuvat amppelit jostain (nekin oli loppu, hitsivie!) ja sinne meinasin laittaa tota miljoonakelloa. Samaa kukkaa tulee nyt moneen istutukseen, koska se on kaunis (ja tarjouksessa). Huomenna kerhon aikoihin pitänee käydä amppeleita etsimässä ja sen jälkeen käydä shoppaamassa viitisen kukkaa lisää. Ja kärhön meinasin myös ostaa (tapettavaksi). Löysin nimittäin tuolta aitan uumenista sellaisen pajuisen tukiviritelmän.

Iltapäivä ja ilta sujuikin sitten marttaillen. Ensi alkuun päätin pyöräyttää kahdella eri tavalla maustettuja broileripyöryköitä. Tuli kahdella eri tavalla pyöräytettyjä broileripihvejä, kun taikina jäi vähän löysäksi. Pihvien ollessa uunissa keittelin pakastimesta puolukoita hilloksi ja pyöräytin leivän. Mulla on jonkunlainen pakastimen tyhjennys menossa, sillä ensi viikolla haluaisin sulattaa sen ennen tämän vuoden pakastuskautta.

Olin jo pitkään haaveillut cashewpähkinä-karpaloleivästä. Tämä oli jättikokoinen, yhteen leipään käytin koko 0,5 litran taikinan ;)

Osa näistä voisi pian haluta jo pakastimeen! #raparperi

 Viime lauantai oli hauskaa tekemistä täynnä. Kävin tyttöjen kanssa Ensi- ja Turvakotien liiton Leikin päivässä. Samassa yhteydessä oli myös kirppis. Tuo tapahtuma oli isolla kentällä ja siellä sai mm. tasapainoilla köyden päällä, mennä läpi "hämähäkinseitistä" (naruja ristiin rastiin ja piti mennä läpi koskematta), käydä heppa-ajelulla ja ihastella paloautoa. Olipa siellä myös yksi piste, jossa sai tehdä superisoja saippuakuplia. Miekkonen tuli sinne myöhemmin Teen kanssa. Kirpparilta tuli tehtyä pari hyvää ostosta. Olin jo useamman kirpparikierroksen verran yrittänyt löytää Teelle sopivan kokoista vetskarineuletakkia ja löysinkin supersöpön vaaleansiniraitaisen takin. Sitten mukaan lähti myös toinen "kotitakki" eli sellanen, jossa oli vähän haalistuneet värit. Yhdet housut löytyi myös.

Eepu ihmettelee tapahtuma-aluetta, Liu pyyhältää kohti paloautoa.

Leikin päivästä matka jatkui kotiin. Vuorossa oli Liun ja Teen päikkärin, joiden jälkeen suunnattiin kaverisynttäreille juhlistamaan 2- ja 4-vuotiaita siskoksia, jotka on meidän tyttöjen hyviä kavereita. Varsinkin Eepu ja kaverinsa V ovat mitä hulvattomin kaksikko. Ihana katsoa toisten ystävyyttä ja voi vain toivoa, että se säilyisi pitkään. Puitteet ainakin ovat hyvät, sillä asutaan samalla seudulla eikä kumpikaan perhe ajattele enää muuttavansa minnekään. Mulla itselläni ei ole vastaavaa noin varhain alkanutta ystävyyssuhdetta enää olemassa, joten jään mielenkiinnolla seuraamaan :)

Vietiin kamulle tällainen lahja, jonka paketointi tuotti alkuun päänvaivaa...

Kunnes keksin, että senhän voi naamioida kukkapaketiksi ;) Samaan tyyliin on joskus hurjina nuoruusvuosina paketoitu miestä väkevämpääkin. 

Perjantaina kävimme mun isovanhempien luona. Mun mummi on aina ollut kova leipomaan, mutta nyt hän ei meinaa enää jaksaa. Usein hän hakee nykyään tarjottavat kaupasta. Tiedän hänen nauttivan suunnattomasti, jos saa maistella jonkun itse tekemiä leivonnaisia, joten vein heille tuomisina sitruunakookoskuppikakkuja.

Viikonloppuna kaveri laitteli viestiä, että hänellä olisi lahjakortti Tukholman risteilylle ja pyysi minua mukaan. Mä odotan kuin kuuta nousevaa tätä risteilyä. Hetken hengähdystauko tähän hektiseen arkeen. Pikkumies lähtee mukaan, kun jotenkaan ei houkuttele se pumppausrumba ja maidon poisheittäminen. Ja se matkailu on vielä tuon ikäisen kanssa suhteellisen helppoa. Olisipa tämän tajunnut silloin esikoisen aikaan ;)

Viime viikon tunnelmia

Viime viikko ja viikonloppu oli aikamoista hulinaa, mutta mitä positiivisinta sellaista. Keskiviikosta perjantaihin olin lasten kanssa mun äitini luona Lahden seudulla. Vietettiin vähän ennakkoon äitienpäivää, kun varsinaisena päivänä oli suunnitelmia kotopuolessa. Äippä teki torstaina mun ehdotonta lemppariruokaa eli maksakastiketta ja perunamuussia. Minä sitten tein kakun kahvia varten ja tytöt olivat piirrelleet mummulle tiskirättiin kuvia. Ei tullut otettua kummistakaan kuvia, mutta kakun tein tällä kertaa pyöreän, mutta kääretorttutyylillä eli leikkauspinnassa täytteet olivatkin pystysuorassa. Tiskirätit olivat tietysti lapsien rakkaudella tekemiä ja ajatuksena oli antaa lahjaksi jotain, jota voisi oikeasti käyttää (ja lopulta heittää pois, ettei suotta kerry tavaraa nurkkiin). 

Sunnuntaina minut herätettiin lahjojen kera ja pääsin aamupalapöytään :) Sitten Miekkonen käväsi tyttöjen kanssa pihalla ja pian pitikin lähteä lounaalle erääseen paikalliseen lounaspaikkaan. Mä oikeasti yllätyin kuinka maukasta se lounas oli!! Olin kuvitellut, että "liukuhihnameiningillä" ei välttämättä kummoista saa, mutta saipa kuitenkin! Varsinkin smetanahärkä ja valkosipuliperunat oli ihan superia. Ehkä myös siksi, että meillä ei usein valkosipuliperunoita ole. Miekkonen ei liiemmin välitä valkosipulista noin päämakuna.

Eepu oli tehnyt tuon ihanan oikeanpuoleisen kortin kerhossa ja samoin tuon sydämen. Prinsessakortti oli koko perheen antaman lahjan mukana, joka oli...

TÖHÖTIN!! Sillä saa jopa pikaherkkuna paahdettua vaahtokarkkeja ihan sisätiloissa ;)

Iltapäivä sujui maatalomeiningissä - seurassani oli mm. Timo, Asterix ja Matilda. Toisin sanoen tyhjensin perunakellaria ja kävin perunoita läpi lajitellen suurehkot (vielä käyttöön sopivat) perunat yhteen ja piehenköt (siemenperunat) toiseen pussiin. Tietysti joka laji erikseen. Nyt ne siemenperunat tuossa talonkupeessa odottelevat ituja, että päästään sitten kylvöhommiin jonkun ajan päästä. Tänäkään vuonna ei saada omia pottuja jussiksi. Ehkä mä ensi vuonna muistan ajoissa ton perunateatterin...

Hanskat tiskissä, mutta vain koska piti saada valokuva...

Silloin 5.5. tiistaina kävin tekemässä sen mun viimeisen venäjän tentin ja hitsi vie se meni läpi, vaikka tentin jälkeen en todellakaan moista uskonut!! Läpimeno riitti, sillä papereihin jää vain hyväksytty/hylätty. Nyt sitten enää gradu! Mistäköhän aiheesta sen sitten naputtelisi... pitänee ottaa maikkoihin yhteyttä :)

Kehittelin jälkkäriä äitienpäivän iltaruualle. Marenkia, jonka päällä on karamellisoitua raparperiä sekä jädeä ja kermaa :)

P.S. Mulla oli suurena ajatuksena ostaa jokaiselle lapselle hänen syntymävuotensa muumimuki. Eepun kohdalla se tuli hankittua, mutta Liun kohdalla jostain syystä havahduin vasta, kun 2014 muki oli tullut myyntiin. Suututti sikana, etten moista ollut muistanut hankkia. Aina tasaisin väliajoin asia nousee mieleen - yleensä uuden mukin tullessa markkinoille. Nyt sitten osallistuin sellaiseen random-arvontaan, jossa ei ollut tietoa palkinnosta... Mä satuin voittamaan ja palkinto oli SE!! 2013 vuoden muumimukin :)

Saunareissu vauvan kanssa

Koska saunaan vauvan kanssa? Tuo lienee yksi ensimmäisiä kysymyksiä millä tahansa vauvapalstalla pian vauvojen syntymän jälkeen.

Meidän perhe saunoo usein ja meille on ollut luontaista ottaa jokainen lapsi jo todella varhain saunareissulle mukaan. Tytöt kävivät molemmat ensimmäisen kerran siinä 5 päivän ikäsinä saunan lämmössä, Teellä meni vähän pidempään, kun oltiin muut köhässä. Hän oli 8 päivän ikäinen käydessään ensimmäisen kerran.

Kysyttiin Eepun synnyttyä neuvolasta ja siellä terkkari sanoi, että maalaisjärkeä käyttäen voi viedä jo pienenäkin. Siellähän ne vauvat pestiin ennen vanhaankin.

Eihän vauvan kanssa todellakaan löylyä heitetä ja istutaankin alalauteella. Asteita on tyyliin 60. Mutta siitä ne perinteet lähtee muodostumaan.

Meidän saunomista helpottaa hurjasti myös lasiovi. Aikuiset voi ottaa kovia löylyjä lauteilla lasten leikkiessä ammeessa niin, että nähdään oven läpi koko ajan. Tee ei tietenkään ole yksinään missään ammeessa. Teen kanssa yleensä toinen on suihkussa tai kylvettämässä toisen saunoessa.

Jos olen yksin käynyt lasten kanssa, on Tee istunut bumbossa sen aikaa, kun käyn ottamassa nopeat löylyt. Hän nauttii katsella siskojen leikkiä. Toki kylppäri on lämmitetty pitämällä saunan ovea auki, niin ei tule pikkubumboilijalle kylmä :)

En tiedä johtuuko aikaisista saunareissuista vai mistä, mutta ainakin meidän molemmat likat istuu omasta tahdostaan nykyään ylälauteella ja heittelevät löylyä. Menevät sitten kylpyyn leikkimään, jos tulee kuuma :)

Milloin teillä on lapset alkaneet saunoa? Tykkäävätkö?

Vappu- ja neuvolatunnelmia

Käytiin keskiviikkona sekä Teen että Liun kanssa neuvolassa. Liu suoritti oikein mallikkaasti palikkatornin, palapelin, pallon pelaamisen ja mitä niitä testejä siinä nyt olikaan :) Pieni tylleröinen meillä asustaa, kun pituutta on 81,8cm ja painoa vähän päälle 11kg. Sanoja alkoi tulla pari viikkoa sitten, joten nyt riittää Teen neuvolareissujen aikana seurailu, että sanoista alkaa sitten tulla niitä lauseita. Liu panttasi sanojaan tosi pitkään ja mua hieman jo huoletti. Onneksi sitten olisi ollut apukeinoja, joilla olisi puhetta voinut tukea. Mutta näillä näkymin taidetaan selvitä ilman. Katsotaan seuraavan puolen vuoden sisään. Teen neuvolassa oli myös kaikki mallillaan. 3kk kunniaksi oltiinkin maanantaina siirrytty 68 koon vaatteisiin, kun 62 koko kinnasi. Eipä tuo ihme ollut, kun pituutta oli hitusen päälle 62cm eli 62,2cm :) Painoa oli 6240g, joka oli "maha tyhjä" -paino. Rokotteet otettiin ja mitään ihmeempää en antanut tulla, kun annoin supon päikkäreiden jälkeen ja sitten illalla yötä vasten. Nyt Tee on puklaillut normaalia enemmän, mutta niin se oli sen ensimmäisen rota-rokotteen jälkeenkin.

Vappuaatto sujui oikein mukavasti :) Käytiin tosiaan Teen kanssa mun opiskelukavereiden vuokraamalla mökillä iltaa istumassa ja aika meni kuin siivillä. Yhtäkkiä kello näytti lähes puoltayötä. Oli pikkasen tekemistä, että pysyin ratissa hereillä, kun ajelin kotiin. Onneksi laulaminen piti sen verran skarppina, että sai kuljetettua itsensä ja lapsensa edes jossain määrin turvallisesti kotiin.

Vappupäivänä lähdettiin perinteiselle vappupiknikille. Siellä oli myös yliopiston porukkaa tosi paljon, kuuluihan se osaksi Suomen pisintä vappua :) Meillä oli mukana mm. nakkipiiloja, munkkeja, suklaavohveleita, viinirypäleitä, kurkkutikkuja sekä minitomaatteja simaa ja pillimehuja unohtamatta. Käytiin samalla myös satamassa leikkipuistossa ja nähtiinpä sattumalta mummoa ja pikkuserkkujakin :)

Kotiin tullessa väsytti ihan sikana ja päätäkin alkoi särkeä. Ihan ku ois darrassa ollut. Noh, päänsärky selittyi edellisillan väärällä imetysasennolla, kun tuli tuota toista puolta jännitettyä. Väsymys oli varmaankin osaltaan ruuasta johtuvaa. Enpä muista koska olisin lounaaksi vetänyt noin rasva- ja vehnäpitoisen mätön.