maanantai 29. joulukuuta 2014
Neuvolakuulumisia kiireisen aamun jälkeen
Ärsytti olla hoputtamassa, kun oli ollut ajatus, että rauhassa ehditään käydä. Muutenkin pyrin välttämään turhaa kiirettä lasten kanssa. Siitä kun yleensä syntyy noidankehä kiukutteluineen ja lisävitkutteluineen. Onneksi kassoilla ei ollut jonoja vaan päästiin nopeasti autolle. Neuvolalla oltiin tasan kymmeneltä, mutta terkkari oli myötämielinen ja ymmärtäväinen. Sitä paitsi onhan se välillä oikeutettua, että asiakas on myöhässä, jos toinen osapuoli on usein ollut myöhässä.
Neuvolassa sitten tän rouvan paino oli viikossa noussut sellaisen 2,5kg. Hups. No nestettähän se varmaan suurelta osin on, kun tuo jouluruoka on tunnetusti astetta suolaisempaa. Eipä niitä kuitujakaan ole merkittävästi tullut viikon aikana syötyä. Sf-mitta oli noussut 30,5cm--> 32cm, joka tarkoittaa, että muksu on kasvanut hyvin. Hän myös pönnäsi itseään ylöspäin mitatessa, joka saattoi vaikuttaa mittaustulokseen. Vauva on tosi syvällä lantiossa, vähän vielä pää liikkui, muttei merkittävästi. Aika lähtökuopissa siis.
Josta päästään mun lempipuuhaan näin loppuraskauteen liittyen - spekulointi. Kuinka monet kerrat olenkaan viihdyttänyt itseäni vertailemalla aiempien raskauksien neuvolakortteja nykyraskauden korttiin. Varsinkin Eepun odotuksen aikaista korttia on tullut tuijoteltua, kun nämä raskaudet tuntuvat menevän niin samaan tyyliin.
Ja ai että miten kutkuttavia spekulaatioita tämän päiväinen käynti painonnousuineen sai aikaan. Eepua odottaessa toinen merkittävä painon nousu oli 2kg/vkk ja päivää ennen laskettua päivää, muutama päivä ennen syntymää ;) Samoin sf-mitan romahdus/paikallaan pysyminen oli kaksi viikkoa ennen synnytystä. Tämän raskauden sf-mitan romahdus tapahtui parisen viikkoa sitten.
On tää jännää. Luultavasti mä tulen taas tipahtamaan korkealta ja kovaa näiden spekulaatioideni kanssa, mutta pitää sitä jollain itseään viihdyttää :) Olen veikannut, että vauva syntyisi 38+5 tai 39+1 eli joko ensi sunnuntaina tai viikon päästä keskiviikkona. No viimeistään käynnistetään 27.1., mutta saas nähdä milloin päättää tulla. Oikeestaan ihmettelen, jos tällä kerralla lähtö tulee ennen laskettua päivää, mutta saahan sitä toivoa :) Pitää oikeasti nyt pakkailla se kassi valmiiksi sairaalaa varten ja käydä huomenna ostamassa ne muutamat puuttuvat tarvikkeet. Pitäisi myös varmaan käydä asentamassa lipaston päälle hoitotaso ja laittaa oikeasti ne vauvan tavarat paikoilleen. Mä näköjään suunnittelen saamatta aikaiseksi.
Veikkaa säkin, koska meille syntyy viides perheenjäsen? Laskettuaika 13.1., edelliset muksut syntyneet 40+2 ja 41+2.
sunnuntai 28. joulukuuta 2014
Jouluisia makoisia muistamisia
lauantai 27. joulukuuta 2014
Vauvan tuloon valmistautumista
Oikeastaan meni tosi pitkään näköjään, että pääsi fiilistelemään tätä itse odotusta. Beben vaatteet on jo laitettu laatikkoon, mutta "jotain pientä" vielä pitäisi puuhata ennen synnärille lähtöä.
Pitäisi:
- laittaa sänky kuntoon. Pinnasuoja on jo paikoillaan, samoin patja, mutta mulla on ollut tapana pedata sänky valmiiksi ja se on tekemättä. Mobilekin on jossain kaapin perukoilla...
- ostaa vaippoja. Eepulla ja Liulla käytin kestovaippoja alussa, mutta nyt en taida jaksaa. Pyykkiä tulee muutenkin. Jos siis sinulla tai tutullasi on tarvista kestovaipoille, meiltä saisi ostaa edullisesti pois.
- etsiä rintapumppu, tuttipullot, maidonkerääjä, ym. mitä näitä nyt on... ne pitäisi pestä...
- pakata sairaalakassi. Olenhan nähnyt unta, että synnytys käynnistyy ennen laskettua päivää ja mulla ei ole edes kassia pakattuna. Sinne pitää pakata omien tavaroiden lisäksi muksulle tutti. Sekä Eepu että Liu on olleet tokana yönä semmosia, etteivät ois rinnalta olleet pois. Ei niillä nälkä ollut, mutta imun tarve oli suuri. Elävänä tuttina oleminen on sen verran rankkaa hommaa, että ulkoistan sen mielelläni. Eri asia tietysti, että suostuuko vauvelsson sitä sitten syömään.
- saada jollain ilveellä Lahdesta kotiutettua mun vatsantukivyö ja vauvan leikkimatto. Varsinkin tuo eka... se tukee mukavasti synnytyksen jälkeen, kun keskikeho on ihan letkeä ja lihakset heikot. Nopeutti ainakin viimeks vatsan palautumista.
Nyt on tullut oikein pahat liitoskivut riesaksi. Mulla välillä toinen jalka meinaa pettää alta, kun joku hermo juilii niin pahasti. Samoin selkää särkee ajoittain, jos ei muista tukea sitä sohvalla istuessa. Varsinkin tuo eka riesa on ikävä, kun ei oikein pysty pihalle lähteä lasten kanssa ulkoilemaan. Jää itseltä happihyppelyt ja onhan se ikävää, kun ei pääse lasten kanssa leikkimään ja pulkkamäkeen. Semmonen yleiskömpelö olo on myös. Onneksi Miekkonen on ollut nyt kotona pyhinä, niin hän on jaksanut lasten kanssa puuhata pihalla yhtä jos toista. Hyvä niin. Musta tuntuu, että oon muutenkin niin hermoheikko tällä hetkellä, että hermot kiristyy ajoittain liiankin herkästi. Sitten harmittaa lasten puolesta, kun käyttäydyn kuin uhmaikäinen.
Olen myös saanut nukkua aamuisin pitkään. Kiitinkin tästä Miekkosta tänään. Jotenkin sitä nukkuu levottomasti öisin, kun pitää ravata vessassa ja lapsekin herättää ajoittain syystä tai toisesta. Jos sitten esimerkiksi lasten vuoksi pitää vähän pidempään olla hereillä, ts. ehtii ajattelemaan jotain ennen takaisin sänkyyn menoa, vauva herää ja potkii mahassa tovin jos toisenkin. Ei silloin oikein kykene nukahtamaan. Näin ollen mahdollisuus laittaa aamulla korvatulpat korviin ja jatkaa unia on ollut minulle kuin lottovoitto.
Tuosta tulikin mieleeni... Aina sitä sanotaan viimeisillään raskaana olevalle, että "nuku nyt, kun vielä voit". Tuo on maailman huonoin vitsi useamman lapsen äidille. Ei me vaan voida nukkua silloin kuin huvittaa. Samoin yhtä huono vitsi lapsen synnyttyä on sanoa, että pitää nukkua vaikka päivisin, kun lapsi nukkuu. Ei se vaan onnistu, kun on vanhempia lapsia hereillä. Esikoisen kanssa se olikin helppoa. Kaiholla muistelen sitä, että rikkonaisen yön jälkeen nukuttiin aamumaidon jälkeen vielä kymmeneen ja iltapäivällä muutama tunti päikkäreitä... Ei pysty enää. Nyt saa olla onnellinen, että on elämässä tuo elämäni mies ja lasteni isä, joka antaa mulle mahdollisuuden nukkua :) Toki mä sitten pyrin antamaan hänelle myös saman mahdollisuuden. Monesti viikonloppuisin meillä onkin tapana, että toinen nukkuu pitkään toisena aamuna ja toinen toisena.
perjantai 26. joulukuuta 2014
Meidän joulu
![]() |
Jouluista tunnelmaa olkkarissa |
![]() |
Meillä on aika pieni ruokapöytä, mutta kun osa tarjottavista laitettiin sivupöydälle, mahduttiin kaikki seitsemän ruokailemaan. |
![]() |
Pähkinäinen viikuna-avokado salaatti granaattiomenalla. Onnistui ja tykkäsin väreistä! |
Miten teillä sujui joulu? Oliko jotain uutta kokeilussa joulupöydässä?
sunnuntai 21. joulukuuta 2014
Joulu jo ovella kolkuttelee
![]() |
Koristeissa ei pihistelty ;) on siellä piparkakkua jossain alimmaisena :) |
![]() |
Piparimuoteilla ja sormivärillä lapset paineli ääriviivoja. Minä ja Eepu väriteltiin. |
- graavilohi
- lämminsavulohi
- perunat
- pähkinäinen viikunasalaatti
- kinkku
- perunalaatikko
- porkkanalaatikko
- lanttulaatikko
- pähkinäinen viikunasalaatti
- kuivatut luumut
- pakasteherneet
- kinkun kastike
- saaristolaisleipä
- rieska
- voi
- Luumurahka
- Piparkakkuja
- Ässiä
- Joulutorttuja TAI
- Puolukkamoussekakku
- itse tehdyt wiener nougatit
keskiviikko 10. joulukuuta 2014
Synnäritutustumista
Kävin tänään tutustumassa synnäriin, kun en ole tuossa sairaalassa vielä synnyttänyt. Onneksi mun äiti sattui pääsemään joululahjavierailulle näi keskiviikkona, niin pääsin sairaalalle. Tutustuminen on keskiviikkoisin klo 13:30. Kysynpä vaan, että kuinka monen odottajan mies pääsee tohon aikaan paikalle ja eipä ole otettu huomioon niitä perheitä, jolla on päikkäreitä nukkuva vanhempi lapsi. Olisi mielestäni kohtuullista, että isät pääsisivät mukaan, kun h-hetkellä en haluaisi olla se, jolla on tarkin tieto mistä ovista kuljetaan mihinkin aikaan ja mitä pitää muistaa. Noh, nyt kävin itekseni ja olin ainoa. Yksilöllistä palvelua, tykkäsin ;)
Pääsin kurkkaamaan yhteen saliin ja se oli oikein mukavan kokoinen. Aika samankokoinen ja samalla tavalla varusteltu kuin aiemman sairaalan vastaavat. Täällä tarkkailuhuoneet ovat kaikki kahden hengen huoneita ja niihin voidaan sijoittaa myös vauvan kanssa, jos lapsivuodeosastolla on ruuhkaa. Amme on erillisessä huoneessa, joten mahdollisimman moni voi sitä sitten hyödyntää. Ei tarvi pettyä, että ei pääse ammeelliseen saliin :) Tens-laite löytyy, joten toivottavasti voin sitä sitten hyödyntää h-hetkellä.
Muuten jäi tosi positiivinen kuva paikasta, mutta vähän mietitytti, kun tuolla ei ole synnärille omaa anestesialääkäriä. Toisin sanoen, jos haluan epiduraalin ja samaan aikaan on alkamassa leikkaus, lääkäri hoitaa leikkurin ensin. Kuulostaa kovin samalta kuin eka synnytys, jossa vartuin epiä kolme varttia itkutäristen kipushokissa ja lopulta en olisikaan sitä tarvinnut. No, kipushokkitärinät johtui suuresta oksitosiinimäärästä tipan kautta ja tällä kertaa en anna sitä tippaa laittaa ennen kuin saan puudutteen. Toivon, että tota tippaa ei tällä kertaa edes tarvittaisi.
Huomenna olisi neuvola. Otan molemmat muksut mukaan. Eepu on yleensä neuvolan aikaan kerhossa, joten nyt hänkin pääsee kuulemaan sydänäänet. Sen jälkeen tai sitä ennen käydään kaupoilla katsomassa löytyisikö Eepulle juhlamekkoa. Edellinen on jäänyt jo pieneksi. Kaupunkireissulla käydään myös jätskillä. Lupasin, kun yleensä käyn Liun kanssa kahvilassa Eepun kerhon aikaan. Ei Liu jädeä niillä reissuilla saa, mutta kahvilakokemuksia. En halua, että Eepu jää niistä kokonaan paitsi.
Iltapäivällä olisi tarkoitus tehdä joulukortteja yhdessä lasten kanssa. Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi :)
lauantai 6. joulukuuta 2014
Äippälomalainen täällä hei!
![]() |
Meidän peto ;) |
Keskiviikkona pohdiskelin äitiyslomaa. Pikkusen erilainen äitiysloman alku nyt kuin esikoista odottaessa. Esikoisesta siirryin äippälomalle työelämästä, joten oli aikamoista luksusta, että sai nukkua niin pitkään kuin huvitti aamuisin ja tehdä just sitä mitä sattui huvittamaan päivän aikana. Toisen tai nyt kolmannen äitiysloman aikaan ei todellakaan ole alku noin seesteinen mitä ekassa. Ensimmäisen äippäloman alku ennen vauvan syntymää oli todella lomaa. Ei kiire minnekään ja kaikki aika oli itseä varten.
Nyt saa sinkoilla sinne ja tänne eikä varsin saa levätä just silloin kuin huvittaa. Koko ajan pitää olla läsnä lapsille, laittaa ruokaa ja ulkoilla. Varsinkin tuo ulkoilu on aika haastavaa tällasilla keleillä, kun maa on jäässä (ei hiekkakakkuja), mutta lunta ei ole (ei pulkkailua). Sitten kun äiti ei jaksa/pysty juosta, äiti on tylsä. Puhumattakaan siitä showsta, joka on ulos lähtiessä. Tämän mahani kanssa on aika haasteellista pukea lapsia ja eipä nuo omat kengätkään mitenkään näppärästi sujahda jalkaan. Mulla on tosin nauhakengät, joten ongelma ratkeaisi ostamalla Kuomat. Onneksi on joitain kavereita, joiden kanssa ollaan sitten sovittu pihatreffejä, jotta lapsilla on ikäistään seuraa "leikittäjänä". Kyllä mä jo odotan sitä hetkeä, että tämä kolmonen syntyy ja voi helpommin ottaa noita isompia mukeloita syliin eikä jokainen tekeminen saa hengästymään.
Vauvan sänky on edelleen hakematta. Tila sille on sentään jo raivattu. Rymsteerasin lasten huoneen tiistaina. Eepu oli tosin sitä mieltä, että vauva ei tule heidän huoneeseen, koska yksi itkijä (Liu) huoneessa riittää. Tällä kertaa hänellä ei taida olla sanavaltaa vaan hänen täytyy tottua ajatukseen. Jännä tuo itkujuttu, koska ei Liu enää pahemmin itkeskele. Joskus saa raivarin nukkumaan vietäessä, mutta ei läheskään joka ilta.
Välivoitto opiskelupuolella saavutettu!
Meillä opettaja oli antanut 25 kysymystä ennakkoon ja niistä tuli 6 tenttiin, joista 5 piti vastata. Se vähän helpotti luku-urakkaa ja itseasiassa opettaja on aika fiksu tehdessään noin - tuolla tavoin sitä opettelee ne kurssin pääasiat ja pystyy ehkä jäsentelemään tiedon päähänsä paremmin kuin tilanteessa, että lukee luentomateriaalin, 10 artikkelia ja tenttikirjan.
Eilen oli tentin lisäksi esitys ennakointi innovaatiotoiminnassa -kurssilla. Se meni omalta osaltani ihan keturalleen. En muista, että oisin koskaan vetänyt yhtä huonoa esitystä. Hyvä jos kaksi järkevää lausetta tuli suusta. Noh, oma moka, itepä olin kalvoni tehnyt. Olisi pitänyt jäsennellä niitä vähän fiksummin. Ryhmän kanssa oltiin kehitelty yritysten väliseen koulutusliiketoimintaan tulevaisuuden koulutusmahdollisuuksia perustuen erilaisiin tulevaisuustutkimuksiin ja skenaarioihin. Jokainen koulutusehdotus oli omalla kalvollaan ja jokaisessa oli vähän erityylillä laiteltu perusteluita miksi aihe on tulevaisuuden kannalta tärkeä. Meillä oli kalvojen alussa teemoiteltu työelämämuutokset muutaman eri teeman alle ja nyt jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt joka kalvoon ottaa ne muutokset teemojen mukaisessa järjestyksessä ja käyttää lisäksi PESTE-menetelmää jollain tapaa järjestelmällisesti niissä kalvoissa. Nyt kaikki oli vähän ripoteltuna sinne tänne ja esitys ei ollut johdonmukainen. Oppipahan taas ensi kertaan jotain.
Mutta tuo tentti sitten. Lähdin heti edellä mainitun esityksen jälkeen lueskelemaan yhden opiskelukaverin kanssa ja me oltiin tosi tehokkaita. Luettuamme kysymyksiin tehtyjä vastauksia käytiin ne vielä suullisesti läpi. Oli aika varma olo, kun menin tenttisaliin ja kysymykset nähdessäni tajusin osaavani vastata niihin kaikkiin edes jossain määrin. Oli niin voittajafiilis. Olin nimittäin tällä viikolla ihan varma, että en saa mitään järkevää paperille, kun en ehdi käymään matskuja edes pintapuolisesti läpi. Onneksi kaikki kääntyi nyt parhainpäin :)
Saas nähdä mitä käy alkuviikon venäjän tentin kanssa. Yhdeksän kappaletta sanastoineen ja kielioppeineen sekä aakkoset kaunolla pitäisi osata. Olen lukenut ehkä kolme kappaletta tuossa alkusyksystä. Hirveen vahvat fiilarit :D Ja sanottakoon vielä, että kyseessä siis alkeiskurssi eli ei ole edes mitään perusosaamista, jonka avulla voisi repiä säälipisteitä :D Huomenna ois tarkoitus syventyä venäjän kieleen, kun lapset menee päiväksi isovanhempien hoteisiin.