Tänään tuli luettua joululahjaksi saamani Leena Lehtolaisen kirja "Minne tytöt kadonneet". En ollut aiemmin lukenut Lehtolaisen teoksia, joten avoimin mielin tartuin opukseen. Kirja kertoi maahanmuuttajatyttöjen oudoista katoamisista ja niihin liittyvistä tutkimuksista. Kovin jännittävä kirja ei ollut, mutta antoi kuitenkin ajattelemisen aihetta. Maahanmuuttajiin liittyy paljon ennakkoasenteita, joita kirjassakin nostettiin esille. Suosittelen lukemista lämpimästi! Jotkut kaverini tosin olivat pettyneet, kun kirjassa ei ollutkaan Lehtolaiselle tyypillistä jännitystä...
Kävin eilen todella pitkästä aikaa lenkillä. Minullahan liitoskivut ovat ilmoitelleet itsestään ihan lyhyemmästäkin kävelystä, joten mies on hoitanut koiran ulkoiluttamisen, yms. Viikonloppuna kävelin kaverini kanssa juna-asemalta heille, n. 1km. Matka ei tuntunut seuraavana päivänä missään. Näin ollen ajattelin lähteä kävelylle myös kotosalla. Taitoin matkaa hitaasti ja varmasti; nastat kengänpohjissa ja kävelysauvat käsissä.
Koirani nautti juoksemisesta vapaana metsässä. Se tosin pysähtyi välillä ihmettelemään miksi kävelen niin hitaasti. Tulipa sitten tajuttua, että ei kaikki isokokoiset ja matelemalla sauvojen kanssa kulkevat välttämättä ole laiskoja tai huonokuntoisia... ne saattavat esim. olla raskaana tai muuten kivuissaan (mitä ahaa-elämyksiä...)
Lähimetsämme puissa kasvaa naavaa. Puhdasta on ilma ilmeisesti.
Vaikka kuinka oli hidas vauhti eilen, niin nyt tänään iltapäivästä on alkanut tuntua liikkuminen todella epämiellyttävältä. Ärsyttää. Ehdin jo iloita, että voin taas hyvillä mielin rauhallisia lenkkejä koiran kanssa tehdä. Toisaalta ei ole enää pitkä aika, että vauva syntyy, niin pääsee vaunulenkkeilemään ja koiran kanssa harrastamaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti