Kirpakkaa pakkasta ja odotuksen tuskaa

Ei ole vauva halunnut tätä pakkasta vielä tulla ihmettelemään. Ihmekö tuo... Välillä juilii mahaa ihan urakalla, mutta ei sen kummempaa sitten kuitenkaan. Onhan tuohon laskettuunkin aikaan vielä pari päivää, joten odotellaan rauhassa.

On kyllä tosi kirpee tuo pakkanen. Meillä on otettu vaihtoehtolämpömenetelmiä käyttöön. Meillä ei siis ole (vielä) varaavaa takkaa, joten ollaan lämmitetty saunaa ovet sepposen selällään :D Käy se niinkin ja öljyä kuluu vähemmän. Ollaan mietitty toista lämmitystapaa ja mahdollisesti siirrytään öljystä pois kesällä. Katsotaan nyt mihin into ja rahkeet riittävät. Kylppärikin pitäisi laittaa. Se on vielä suoraan 60-luvulta. (ei niin) Ihanaa.

Sain valmiiksi pitkälahkeiset villahousut vauvalle. Niistä tuli tosi hienot :) Laittaisin kuvan, mutta Picasa-albumissani oli jotain hämminkiä ja se ei näyttänyt ollenkaan ladattavien tiedostojen rivejä. Joudutaan menemään tämä postaus nyt ilman kuvia. Aloitin tekemään neuletakkia. Tämähän on jo toinen aloittamani neuletakki. Toinen on edelleen samassa vaiheessa kuin ennenkin eli takakappale on valmis, that's it. Tajusin, että koska käytin eri lankaa kuin ohjeessa, olisi silmukkamäärä pitänyt tsekata uusiksi. Valmistumassa on siis neuletakki, joka menee varmaan vuoden päästä vasta... Tämä nyt aloittamani on sitten hiukan pienempi. Teen sen hahtuvasta kun aiempi oli seiskaveikasta. Tästäkin on nyt takakappale lähes valmiina. Jospa saisi muutkin osat tehtyä. Ainakin tuo takakappale on nyt pienempi mitä tuo aiemmin tekemäni takakappale :)

Ai niin! Voitin arvonnassa :) Päivänsäde ja Menninkäinen -blogissa oli arvonta ja voitin todella hienon pussukan. Tykkäsin kovin. Eka arvonta, johon osallistuin ja heti tärppäsi. Aika onnekasta ;) Ja ei siis kuvaa nyt tästäkään palkinnosta em. syystä...

Radiohiljaisuus päättyy

 Niin mielelläni kuin olisin tämän radiohiljaisuuden päättänyt kirjoittamalla, että syy hiljaisuuteen oli synnytys, näin ei ole ollut. Olen vain ollut pois koneelta, kun istuminen ei ole ollut kaikista mukavin asento. Sohvalla makoilusta on ollut hyötyäkin...

Syntyi tällaiset villapökät vaippakuoriksi. Kiristysnauha puuttuu vielä...

 Sain tehtyä loppuun tuon peitonkin. Purin sen edellisen viritelmän, koska helmineuleen sijaan päädyinkin ihan ainaoikeaan, jotta saan hieman tiiviimmän neuleen. Tuon tarkoitus on olla kosteussuojana sängyssä/vaunuissa. Tuon violetin reunuksen virkkasin.

Ja sitten tein tuollaiset ihanat keväänvihreät vaippapöksyt. Aiemmin olin tehnyt vaippahousut kokonaan nelosen puikoilla. Nyt tein jutta.fi:n ohjeen mukaan resorin nelosilla ja muuten vitosilla. Kyllä huomasi eron. Nämä vihreät ovat huomattavasti suuremmat kuin nuo mustat tai sitten aiemmin tekemäni punamustat housut. Meinasin tehdä vielä yhdet villikset, mutta nyt ajattelin kokeilla eri ohjetta ja tehdä pitkälahkeiset housut. Mallina testaan tätä.

Tein myös kaulahuivilleni kaveriksi pipon. Ihan summanmutikassa neuloin, ei ollut mitään hajua miten kannattaisi kaventaa, jne. Enkä ollut koskaan aiemmin pipoa tehnyt. Ja heh, tein tämän pyöröpuikoilla, kun ei kympin sukkapuikkoja ole tässä taloudessa. 50 silmukalla tein ja tuo on semmonen ei-purista-eikä-kiristä pipo, eikä kyllä putoakaan päästä. Oikeastaan tuo on aika loistava, koska tykkään silloin tällöin laittaa hiuksiini kiharat ja yleensä piponi ovat lätistäneet hiukseni aika mitäänsanomattoman näköisiksi. Tuon pipon kanssa tuskin tulee samaa ongelmaa :) Olen todella tyytyväinen tuohon ja se on jo kovassa käytössä!

Ei ole vauva kovin paljoa merkkejä syntymisestään antanut. Muutamana iltana muutama supistus. Hyvää pitää malttaa odottaa :)

Raskasta raskautta, energiaa ja väsymystä

Ristiriitaista. Tänäänkin olen saanut paljon aikaiseksi. Imuroin, räjäytin vaatehuoneen (ja järjestin sen uuteen uskoon) ja tietysti taas kerran tiskasin. Milloinka en tiskaisi... ja kuten mieheni sanoi, vietin neljä tuntia netissä. No melkein ainakin. Laitoinhan minä lastenhuonettakin kuntoon. Verhot ikkunaan, leluja paikoilleen, jne. Joskin huomasin, että verhot ovat ryppyiset. Nyt ne pitäisi ottaa alas ja silittää. Kävin eilen kirpparilla ja tein superlöydön. Olin jo melkein tilannut sellaisen pinnasänkyyn kiinnitettävän mobilen, mutta onneksi en ehtinyt. Sellainen aivan uuden veroinen odotti minua kirpputorilla ja vain se maksoi vain murto-osan siitä mitä uusi olisi maksanut!! Tuo mobile sopii hienosti pinnasänkyyn ja nyt huone näyttää jo paljon enemmän vauvan huoneelta :)

Heräsin jo puoli kahdeksalta ja kahdeltatoista tuntui, että kohtahan on ilta. Jännältä tuntui, ihan kuin ylimääräisiä tunteja vuorokaudessa. Vaikka sain tehtyä yhtä jos toista, koko päivän minusta tuntui todella väsyneeltä. Kävin 22:30 nukkumaan eilen ja herätys oli soimassa kahdeksalta. Heräsin siis itse puoli kahdeksalta, mutta silti väsymys jatkui koko päivän. Heräilin tosin muistaakseni viisi (vai neljä) kertaa yön aikana vessaan ja juomaan (pitää juoda, kun on turvotusta jonkin verran). Näin kuitenkin unia, joten olisi voinut olettaa unen olleen edes jokseenkin laadukasta. Sunnuntai-maanantai yö meni aivan harakoille, joten jospa tämä olotila johtui sitten siitä. Joku on joskus sanonut, että huomisen fiilikseen ei liity se miten nukkuu ensi yön vaan miten nukkui viime yön. Ehkä siinä on joku perä... En enää pääse ylös sängystä ihan helposti. Pitää äheltää ensin yhdelle kyljelle ja heittää jalat sitten laidan yli samalla pyörähtäen niin, että pääsee jaloilleen. Toisin sanoen ei vatsalihakset oikein toimi tällä hetkellä tai jos pääsisinkin kampeamaan suoriltaan ylös, se ei ole suositeltavaa, koska vessareissulle lähtiessä kyseisen liikesarjan tekeminen on riskaabelia ja täysin omalla vastuulla. Nukkuessani minulla on käytössäni kaksi asentoa. Oikea kylki ja vasen kylki. Selällään alkaa hengästyttää. Heräilen myös ajoittain, kun käsi tai jalka puutuu ja pitää vaihtaa kylkeä... Enää hetki, niin pääsen nukkumaan miten tahdon!! Sitä odotellessa.

Kävin eilen Tarjoustalosta ostamassa niiden kaksi viimeistä kerää luumun väristä Crystalia :) Samalla reissulla kävin Jyskissä ja mukaan tarttui vaipparoskiksen ja pimennysverhon lisäksi muovilaatikoita, joista yhteen kasasin kaikki lankani. Ostin juuri sopivan kokoisen laatikon, sillä se tuli aivan täyteen, mutta meni silti kiinni :)

Viikon sisällä neulottua

 Kuten aiemmassa postauksessani mainitsin, otin vastaan haasteen. Viittä vastausta en saanut, kaksi vain, mutta sehän ei haitannut. Voin siis itselleni tehdä ne kolme puuttunutta ;) Nyt olen saanut nämä kaksi valmiiksi.

 

Tämän tein vasta alempana olevan sinisen baktushuivin jälkeen. Eli se on tuollainen tuubimallinen kaulahuivi. Neuloin sen Novitan ohjeella, joskin silmukoita oli 100 eikä 112. Lankana oli Novitan Crystalia värinä vaalea beige. Huivi valmistui todella nopeasti ja lankaa kului 2 kerää eli n. 200g. Ohjeessa sanottiin n. 300g, mutta ilmeisesti käsialani oli tuolle langalle aika väljä, koska tuolla 200g:lla sain neulottua 20cm korkean neuleen, mitä ohjeessa sanottiin. Puikkoina oli kympit.

Ensimmäisenä valmistui ylläoleva baktushuivi. Lankana oli Novitan Puro Batik tuollaisessa sinisen sävyssä, jota ei ainakaan enää löytynyt Novitan kotisivulta.Puikot olivat 4 ½. Tämä valmistui viikonlopussa. Muutama pieni virhe mahtui joukkoon, mutta sen siitä saa kun neuloo telkkaria katsoessa. Taisin myös epäonnistua identtisten puolten tekemisessä, sillä toiseen puoleen meni enemmän lankaa kuin toiseen. Syytän edelleen sitä telkkaria ;)

Tällä hetkellä puikoilla on ylläoleva herkullisen värinen työ. Tarkoitus olisi saada aikaiseksi samanlainen kaulahuivi kuin tuo ylinnä oleva beige. Tässä käytän tosin helmineuletta tuon joustinneuleen sijaan. Katsotaan, mitä tulee. Mutta aivan ihana väri tuo Novitan Crystalin luumu. Pitänee käydä vielä paikallisessa tarjoustalossa hakemassa tätä lisää. Crystalia ei enää näy Novitan lankasivulla, joten olisikohan valmistus lopetettu. Näin ollen pitäisi toimia nopeasti, jos haluan saada langat hattuun ja rannelämmittimiin.

Haluaisin ehtiä tekemään vauvalle toiset villahousut ja tietysti sen peiton valmiiksi. Peiton kohdalla meinasin tosin tehdä niin, että puran tuon aloitelman ja teen ainaoikealla koko peiton, niin saan paremman tiheyden kosteussuojana käyttöä varten. Nyt tuo hahtuva neulominen jäi vähän haasteen jalkoihin, mutta jospa tämä tästä. Ihanaa neuloa tuolle vauvelille!!!

Baktuslangat hankittu

 Ostin langat baktusta varten. Huivin saaja halusi sinisävyisen, joten sitä saa mitä tilaa.

 Tällainen siitä vauvanpeitosta on tulossa. Reunat aina oikeaa ja keskusta helmineuletta. Joskin laskupää teki pienen mokan tuossa puolivälissä ja siihen tuli yksi liian korkea kerros. En jaksanut purkaa. Pieni perfektionisti itsessäni alkoi heti moittia, mutta ei tuo niin paljon minua haittaa ja itsellehän se on tulossa. Tajusin vaan tuota helmineuletta tehdessä, että se ei varmaan ole yhtä hyvä kosteussuojan pinta kuin ainaoikea olisi ollut. Katsotaan mitä siitä tulee, kun käsittelen lopullista versiota sitten hieman pesuaineella (ja lanoliinilla).

Tässä on valmistunut takakappale vauvan neuletakkiin. Novitan mukaan olin tekemässä 56/62 senttiselle takkia, mutta tuo näyttää mielestäni lähinnä joltain 68/74 kokoiselta. No parempi reilu kuin liian pieni.

Nyt kohti kirpputoria. Pitää tyhjentää pöytä ja ottaa huikea (mitäänsanomaton) voitto mukaan!

Puikkojen kilkettä

Keksin mitä neulon seuraavaksi. Aloin tekemään sellaista Novitan syksyn 2007 lehdessä ollutta villatakkia vauvalle. Lehdessä väreinä on violetti ja roosa. Minun omassani violetin sijaan on kaunis keväänvihreä ja roosan paikalla valkoinen. Olen saanut takakappaleen valmiiksi ja alkaa käsialakin vähän tasoittumaan. Huvittavaa, että se tapahtuu keskellä selkää.

Tuon villatakin lisäksi aloitin vauvalle sängyn suojan/peiton tekemisen. En ole oikein vielä päättänyt kumpi siitä tulee. Värinä on petroolinsininen ja tehosteita olen tekemässä purppuralla. Laittelen kuvaa sitten, kun tuosta tekeleestä saa vähän tarkemmin selvää :)

Otin Facebookissa seuraavan haasteen vastaan: 

"Osallistun luovuuteen kannustavaan (käsityö)haasteeseen. Lupaan tehdä jotain omin käsin 5 ensimmäiselle kommentoijalle. Sitten teidän täytyy luvata kopioida tämä omaan päivityksekseenne ja luvata samoin. Siis tavara/lahja/jotain muuta hauskaa ja mielenkiintoista tehdään itse & toimitetaan vuoden 2011 aikana, myös postitse. Lähdetkö mukaan?"

Ilmeisesti kaverini eivät ole kovin käsityöhenkistä porukkaa, koska vain yksi "teki tilauksen". Eivät tainneet muut uskaltaa laittaa samaa haastetta omaan profiiliinsa :) Lupasin neuloa sinisävyisen Baktuksen serkulleni.

Tekniikkaa ja piparkakkutalon purkua

Tänään tuli säädettyä puhelimen kanssa urakalla. Halusin vain saada kuvat koneelle, mutta ei puhettakaan, että se olisi ollut helppo juttu. Käytössäni on (vielä pari päivää) Samsungin Galaxy S ja ei ollut yhtään niin helppo siirtää kuvia kuin Nokialaisista. Piti ihan joku ohjelma asentaa. (Meinasin myös äsken saada itkupotkuraivarit Picasan kanssa, mutta sain kuin sainkin pari kuvaa myös tänne asti ja vielä oikein päin...)

 Olin tehnyt joulunajaksi meille piparkakkutalon. Pienenä talon teki aina mummi. Nyt on mennyt vuosia, ettei mummi ole enää talourakkaan ryhtynyt, joten päätin yrittää itse. Olin kokeillut aiemminkin, mutta huonolla menestyksellä. Sitten kaupan valmiit piparkakkutalot ei oikein maistu miltään. Nyt onneksi onnistui, tein siis itse muotilla taikinasta. Katossa kokeilin ekaa kertaa pikeeriä ja sekin onnistui yllättävän hyvin. Ensi kerralla kokeilen kuumamarenkia :) Tämän päivän jälkeen taloa saa syödäkin, purkutalkoot siis alkoivat. Melkein harmittaa pistää paloiksi hieno talo. Mies jo ilmoitti syöneensä piipun. Sai kuulemma kerralla makeakiintiön täyteen. Enpä ihmettele.

Ja, TaDaa, ihka ensimmäiset neulomani hahtuvavillahousut ovat valmistuneet :) Käsiala ei ole ehkä tasaisinta mahdollista, mutta ei sillä väliä - ne ovat itsetehdyt ja ensimmäiset. Olen aika ylpeä! Hahtuva ei ollut minulle entuudestaan tuttu, joten omaa neulontatyyliä piti pari kertaa päivittää, kun aluksi lanka ei meinannut kestää ehjänä näpeissä. Neuloin housut jutta.fi:n ohjeen mukaan. Tai noh, ainakin yritin sitä parhaani mukaan tulkita oikein :)

Hahtuvaa ja synnytysosastovierailua

Eilinen päivä meni vähän harakoille, kun heräsin vasta puolilta päivin. Ilmeisesti oli jäänyt hieman univelkaa vuodenvaihteen pirskeistä. Meillä oli muutamia kavereita kylässä ja oli kyllä mukava istua iltaa. Minäkin jaksoin valvoa puoleen viiteen. Ilmankos nyt sitten väsytti.

Sain vähän jotain aikaiseksi eilen. Olin jo pitkään ajatellut ostavani hahtuvalankaa, jotta voisin neuloa vaippahousut vauvalle. Kävin monta nettikauppaa läpi ja ihan järjettömiä postimaksuja on kaikilla. Eipä he tietysti itse voi niihin hirveästi vaikuttaa. Löysin sitten jutta.fi -kaupan, jolla on varasto suhteellisen lähellä asuinpaikkaani; hakemalla itse ei postikuluja ollut. Ja mikä parasta - sain ne heti samana päivänä. Ei siis aikaakaan, kun olin naputellut tilaukseen kuusi kerää erivärejä; mustapunainen, punainen, musta, merenvihreä, vihreä ja purppura. Kaikista ei tule vaippahousuja vaan ajattelin myös tehdä semmoisen kosteussuojan vauvan sänkyyn ja kenties jotain muutakin. Ensimmäiset housut on kohta jo valmiit :) Laitan tänne kuvia, kunhan saan ne valmiiksi. Muutenkin tarkoitus on sisällyttää postauksiin kuviakin. Ainakin itse pidän kovin blogeista, joissa on sopivassa suhteessa kuvia ja tekstiä.

Kävimme eilen tutustumassa synnytysosastoon. Minusta oli mukavaa, kun kätilö puhui kivunlievitysten kohdalla siitä, että he kyllä kertovat milloin on oikea aika millekin. Itseäni tuo tieto rauhoitti huimasti, sillä olen vähän pelännyt, että entä jos ne ovat heti laittamassa epiduraalia, yms. Haluaisin yrittää synnyttää ilman vahvoja puudutteita eli ilokaasun, kauratyynyn ja mahdollisesti tensin avulla. Tuonne sairaalaan oli juuri sellaiset laitteet hankittu. Toki sitten, jos synnytys pitkittyy ja kroppa ei jaksa, niin otetaan mitä tarvitaan. Luotan sairaalan ammattilaisiin. Vähän mua kyllä meinasi siellä itkettää. En tiedä miksi. Kai se on jotain taka-alalla olevaa tiedostamatonta pelkoa. Mua kyllä meinaa aina itkettää, jos nään pieniä vauvoja tai varsinkin jos puhutaan jostain vauvoihin tai synnytykseen liittyvistä ongelmista. Mut kyllä minua meinasi alkaa jo naurattaa, kun kyyneleet meinasi tulla silmiin silloinkin, kun odotellessamme kierron vetävää kätilöä osastolta lähti kotiin ihan pieni ihminen. Herkkä mikä herkkä. Nytkin tuli kyyneleet silmiin, kun muisteli eilistä :´)