Liian helppoa ollakseen totta!

Mutta totta se on.


Nyt on tullut veivattua sitä jumppaa hetken verran, niin täytyy myöntää, että mä oon aika yllättynyt.

Alunperinhän mun oli ajatuksena osallistua siihen haasteeseen, että teen sen 30 päivää, minkä tuo kestää. No, olin ehtinyt tehdä tason 1 kokonaan ja puolet tasoa 2, kun lähdettiin Lappeenrantaan ja siellä kun ei ollut toimivaa nettiä/konetta, niin jäi jumppailut jumppailematta. Kotiin kun tultiin, niin en tullut jumpanneeksi likkojen nukkuessa tai kuumuuden vuoksi. MUTTA tästä kaikesta huolimatta, mulle meni mun ennen raskautta sopineet vaatteet taas päälle. Tämä siis saavutettu sillä 15 päivän jumpalla, jossa oli kolme lepopäivää välissä.

Koska en omista vaakaa, piti käydä naapurissa. Aavistukseni osui oikeaan, paino oli edelleenkin +7kg siihen raskautta edeltäneeseen painoon. Joten otinpa taasen mittanauhan kauniiseen käteen ja tältä näyttää (suluissa 2.7. mitta):

Rinta: 92cm (93cm)
Vyötärö: 75cm (79cm)
Lantio: 93cm (97cm)
Reisi paksuimmasta kohtaa: 59,5cm (61cm)

Jumppa kestää 20min, joten päätinpä kokeilla haasteen nyt loppuun. Aloitin sunnuntaina tason 2 uudestaan, tarkoituksena tehdä sitä puolet ja sitten vielä se taso kolme. Ihan pitää mielenkiinnosta katsoa mihin asti jumpalla pääsee. Luulin oikeasti, että lähinnä sitä vaan lihakset vahvistuu tossa ajassa, mut kai se on tota mittanauhaa uskottava. Ja vielä se, että se puntari näyttää edelleen samaa, mitä kuukauden alussa. Hyvin mielenkiintoista :D Mut pääasia, et vanhat kuteet mahtuu nyt päälle paremmin kuin hyvin. Jos en ois niin reitevä, joutuisin lähtemään housuostoksille.

Tuli mieleen, että toi jumppahan sattuis hyvin joillekin morsioille, ettei tartte viimistä kuukautta viettää millään kaalikeittodieetillä.

Ja asian koomisuutta lisää tässä vielä se, että mä en todellakaan ole himmaillut herkuissa vaan melkeestään päivittäin on tullut syötyä jotain herkkua - yleensä jäätelöä, mutta Lappeenranta-viikolla kaikkea muutakin, kun tuli käytyä kylässä ja kahvittelemassa.

Tämä mun postaushan sattuu tosi hyvin tähän päivään, kun muilla bloggaajilla näyttää olevan puolialastomia kuvia itsestään :) Mulla ei pokka riitä siihen, vaikka oikein tyytyväinen tähän vartalooni olenkin. Tiikerin raapasut löytyy mahasta, mutta sehän kertoo vain, että olen saanut raskauden kokea ja kaksi ihanaa lasta.

Te itseänne kuvanneet mamat - ootte upeita ja rohkeita!