Nyt on ollut niin kauniita iltoja, että sitä on ihan mielellään lähtenyt kävelylle. Tänään tosin kävin jo päivällä Eepun kerhon aikaan Liun kanssa kävelemässä lentokentän ympäri, joten tältä illalta iltakävely käsitti vain kävelyn postilaatikolle ja takaisin hiekkalaatikolle. Olin ihan naatti koko loppupäivän tuon reilu 7km käpöttelyn jälkeen. Ai mikä huono kunto ;)
Toissa iltana kuitenkin käytiin ihastelemassa syksyistä iltaa ihan pidemmän kaavan mukaan. Otin urakaksi kärrytellä tuonne ison tien laitaan noiden tuplavaunujen kanssa. Eikä se ois niin paha rasti, mutta tuossa puolessa välissä on jumalattoman jyrkkä ylämäki. Tulipahan kuntoiltua, edestakaisin tuo matka on reilu 4km.
Auringon paistaessa pihlajaan nuo värit olivat uskomattomat. Tämä kuva ei nyt ihan tee oikeutta syksyn väriloistolle. Kyllä silmä lepäsi!
En näköjään osannut päättää missä reunassa kuljen... Tai sitten lapset tykkäsivät, että täristin tossa keskellä noissa kuopissa...
Tämän iltalenkin vastaantulija olikin hieman vieraampi tuttavuus. Ei ollut aiemmin tullut vaskitsaa vastaan. En tosin heti tiennyt mikä luikertaja oli kyseessä, joten kovin lähelle en mennyt kuvaamaan. Onneksi ystäväni Google kertoi vastauksen visaiseen pulmaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti