Tässä eräänä päivänä tuli leikittyä marttaa ihan huolella. Olin ostanut maanantain viikko-ostosten mukana kokonaisen lohen ja mulla oli todella kunnianhimoinen suunnitelma tehdä kaksi filettä ja perskeet käyttää kalakeiton liemeen. Toinen file oli tarkoitus pakastaa ja toinen käyttää siihen keittoon.
Sain mä joo fileoitua. Tosin mun ensimmäinen file oli tosi reikänen ja pyrstöosa jäi kokonaan fileeseen saamatta. Tämä toinen kuvaan päässyt oli jo vähän säädyllisempi, mutta ihan järkky kyllä kun läheltä katsoi. Esimerkiksi selkäevät oli kiinni vielä siinä vaiheessa, kun periaatteessa olisi pitänyt olla fileointi tehty. Myös tuota alaosaa sai fiksata ja mm. ne ala ruodot jouduin ottamaan erikseen pois. Otinkin tavoitteeksi, että jos osaisi fileioida kalan ennen kuin täyttää 40v. Siihen on piirun yli 10v aikaa. Mutta jos sen verran tästä surullisen kuuluisasta kalastani vielä jatkan, niin sain mä sen liemen keitettyä ja sopan tehtyä. Oli oikein maistuvaa!
Ja ettei marttailu jäänyt vain ruuanlaittoasteelle, lähdin sopan valmistuttua metsään. Tosiaan yksi maaseudulla asumisen ehdottomista plussapuolista on metsän läheisyys. Puolukoita lähdin kovasti hakemaan ja kanttarellit ois olleet kiva ylläri.
Puolukoita oli tosi paljon, tosin mun keruutahti oli ihan sika hidas. Taisin olla metsässä noin pari tuntia ja sainko mä sangon pohjalle about 3,5 litraa marjaa. Joku ilta pitäisi mennä uudemman kerran.
Innostuin nappailemaan kuvia noista puolukoista. Ne on jotenkin ihanan syksyisiä ja ehkä jopa jouluasetelmat tulivat mieleeni, kun osa puolukoista oli siellä jäkälöiden seassa.
Mun marjastuskaveri. Kaapo tosin meinasi alkuun syödä niitä marjoja just siitä kohdasta, jossa olin keräämässä. Hassu dogi, kun marjat maistuu :) Menen aina metsään koiran kanssa, kun tuolla on ajoittain nähty karhu, johon en haluaisi törmätä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti