sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Taapero tutittomaksi

Mulla oli loistava suunnitelma. Mä olin varma, että sillä tavalla mä saan mun Liu-taaperon vieroitettua tutista. Sit tuli Miekkonen ja "pilas" mun hyvän plänin.

Mitä tapahtui.

No ensin se mun pläni. Olin jo hyvää aikaa sitten aloittanut projektin antamalla tutin vain nukkumaan mennessä eli päikkäreille ja yöksi. Muun ajan tutti oli jemmassa. Sitten tuli adenovirus ja korvatulehdus pilaten tän. Lapsi oli ärtynyt ja kipeä. Tutti lohdutti. Hän sai tutin myös hereillä ollessaan. Tarkoitus oli sairastelun jälkeen palata takaisin tuohon "vain nukkuessa" -tapaan ja siitä sitten ensin jättää tutti pois päikkäreiltä ja kun tämä sujuisi - myös yöunilta.

Mutta.

Liu oli juuri saanut korvatulehdukseen antibiootit ja olisiko ollut toka vai kolmas ilta kuurin alkamisesta. Miekkonen vei mukulan unille. Hän oli kyllä tietoinen mun superhyperloistavasta suunnitelmasta, mutta silti... siis SILTI laittoi muksun nukkumaan tutitta. Ja hemmetti soikoon onnistui siinä. Mullehan tämä selvisi vasta siinä vaiheessa, kun oltiin nukkumaan menossa ja Miekkonen tiputti likan tutin laatikkoon todeten, että tän paikka on tästä lähin täällä. Lisäsi vielä, että jos tyttö herää yöllä, hän käy tyynnyttelemässä. Mä en muista, mutta mä saatoin ehkä vähän jupista jotain siitä mun suunnitelmasta.

Shokista selvittyäni ymmärsin tietysti, että tämähän meni paremmin kuin hyvin. Toki odotin kauhulla kolmatta yötä, kun olin kuullut sen olevan aina pahin - oli kyse mistä vain uneen liittyvästä muutoksesta (uusi sänky, unikoulu, tutti, you name it..). Mä en oikein aluksi onnistunut siinä, että tyttö olisi jäänyt rauhallisesti nukkumaan. Miekkonen onnistui ja se taisi lopulta nukuttaa tokanakin iltana. Mulle jäi jostain syystä just tuo kolmas ilta. Muistaakseni siinä meni pitkään, että sain rauhottumaan, mutta lopulta Liu rauhottui syliin ja kävi sitten pötkölleen ihan nätisti. Olin toki yrittänyt ennen sylittämistä nukuttaa hänet sänkyynsä kuten tutin kanssa (eli siis hyvien öiden jälkeen tyttö jää sänkyyn köllöttämään ja odottamaan unen tuloa). Meni about viikko, niin alkoi illat sujua. Ajoittain iltoja rikkoo nyt tällä hetkellä hampaiden tulo, mutta kun ei niin nukahtaminen menee kivasti :)

En tiedä missä pisteessä mun suunnitelman toteuttaminen olisi tällä hetkellä... varmaan tutti ois edelleen päikkäreillä ja öisin ;) Täytyy sanoa, että välillä on ihan jees, että noi isimiehet ei tee niinku me äidit ollaan ajateltu!!

Ei kommentteja: