Kuivaksi opettelua tarrojen avulla

Vanhin tyttäreni on nyt jonkin aikaa opetellut kuivaksi ja vauvan syntymän jälkeen tuli pieni takapakki. Otimme käyttöön tarrataulun eli siis jokaisesta pottakäynnistä tulee tarra. Ensimmäinen taulu sisälsi 50 ruutua, joihin jokaiseen laitettiin yksitellen tarra ja joka 10. tarra toi jonkin palkinnon. Ensimmäinen 10 toi tarra-arkin, jonka tarrat sai laittaa tarrakirjaan. 20. tarrasta sai pikkukirjan (semmonen parin euron arvonen neliön mallinen...). 30. tarra antoi palkinnoksi uuden ämpärin ja lapion. 40. tarra retken metsään tai heppoja katsomaan ja 50. tarrasta sai sitten Ti-Ti -nalle DVD:n. Paitsi että kun tuo 50 tarraa oli kerätty, kaupasta ei löytynyt Ti-Ti DVD:tä, joten ostettiin sitten Muumi(pappa)-DVD. 

Ja kun vanha taulukko tuli täyteen, tein uuden Eepun avustamana. Tähän ei enää otettu joka 10. kohtaan palkintoa, koska huomasimme, että Eepulle palkintoa on jo siinä, että hän pääsee liimaamaan tarroja. Tehtiin siis taulukko, jonne Eepu kertoi mitä mihinkin ruutuun laitetaan. Yhteen piti kirjottaa kirjain K, toiseen Äiti-nalle, jne... ;) Ja niitä tarroja hän sai sitten laittaa mihin ruutuun tykkäsi ja kun kaikki ruudut oli täynnä, lupasimme hänelle DVD:n kaupasta. Meni joku tovi ennen kuin kaikissa ruuduissa oli vähintään yksi, sillä tyttäremme mielestä monet tarrakertut tarvitsivat ensin kavereita ennen kuin laitettiin tyhjään ruutuun kerttu :)

Eilen kävi katastrofi, sillä tarrat loppuivat. Edellisellä kauppareissulla yritimme etsiä, mutta tyttäreni asettama tiukka kriteeri "hämähäkki-tarra" ei täyttynyt, niin jäi ostamatta. Tänään yritimme uudella onnella, mutta ei niitä hämähäkkejä (äidin onneksi) taaskaan löytynyt, joten ostimme sydäntarroja (sekä Muumi-tarroja, jotka jo liimattiin tarravihkoon, kun eiliseltä jäi rästiin tarraliimaamisia ;)).

Tarraostosten lisäksi matkaan tarttui 250g suomalaisia mansikoita, jotka toki tässä vaiheessa vielä maksoivatkin mansikoita... Kunhan Eepu herää, päästään herkuttelemaan!

 P.S. Tyttäreni selvisi vaipatta ja kuivana päivän kauppareissusta - tarran paikka, eikös?

Vasemman hauiksen kasvatusta ja pottaopetusta Titi Nallelle

Aika kulkee nyt jotenkin luvattoman nopeasti, kun on mies isyysvapaalla ja kaksi tyttöä päiviä ilostuttamassa. Vielä suuremman vaihteen ajankulku saa niinä päivinä, kun lapsoset nukkuvat päikkärit eriaikaan. Pääasiassa vauvan kanssa on mennyt mukavasti - eihän se muuta vielä tee kuin syö ja nukkuu. Tosin nyt eilen ja tänään hän on ollut hyvin itkuinen. Mietin ensin, että näinköhän ne d-vitamiinit... Sitten tajusin, että tämä rouva oli oikein hyvällä ruokahalulla kiskonut kaalilaatikkoa eilen iltaruuaksi ja tänään sitten lounaaksi. Epic fail! No jospa pirpana nyt sitten huomenna olisi jo pirtsakka itsensä, kun mama vetää lounaaksi lihamureketta ja muussia :D Viime yö oli aika mielenkiintoinen. Tähän mennessä yleensä yöt menevät parilla syötöllä. Eilen noiden mahavaivojen vuoksi valvottiin ensin 1:30 asti, ennen kuin kävimme nukkumaan. Ajattelin, että nyt sitten nukutaan ainakin se muutaman tunnin pätkä... Hah, herätys oli puoli neljältä... Thanks hey! Ja sen jälkeen sitten puol seiskalta... Thanks again! No tänään sitten kiitos ton mun lounaan, ollaan lasta sylitetty koko ajan. Mulla on varmaan toi vasen hauis tuplannut kokonsa päivässä. Ehkä pienesti liiottelen, mutta vain pienesti. Hermoa on kiristänyt tänään ihan huolella, kun ei ole hetkeä saanut rauhassa olla. Joko on pieni sylissä itkua vääntäen tai sitten Miekkosen sylissä itkua vääntäen. Ja eikä tarvitse kenenkään moralisoida, että olkaa onnellisia, että on se pieni sylissä. Tottakai ollaan. Mutta silti nyt ärsyttää ja mä siitä tässä omassa blogissa kirjotan. Mut se fiilis, kun se pirpana sitten lopulta nukahtaa siihen syliin, väläyttelee refleksihymyjään ja inisee kuin marsunpoikanen... se on semmonen fiilis, että eipä sitä oikein voi sanoin kuvata. Nyt hän siis tuolla sängyssään nukkuu ja pitää itsekin suunnata omaan petiin asap. Piti vaan tulla tänne päivittämään, kun taas tovi edellisestä oli. Esikoinen on nyt muutamana päivänä ottanut "sisäsiisteydessä" takapakkia. Se tosin oli odotettavissa. Tänään oli taas hieman valoa tunnelin päässä, kun hän ihan itse meni useamman kerran vessaan. Joskus toimii, että otetaan lukemista mukaan. Joskus toimii, että mennään jollekin lelulle opettamaan miten potalla ollaan. Joskus toimii, ei siis mikään. Joskus kysyessä vessahädästä, sanotaan ei oo. Seuraavassa hetkessä saa äiti todeta, että näköjään oli... Kuitenkin hyvällä mallilla noin yleisesti ottaen. Ollaan nyt sitten yritetty Eepun kuullen puhella muille, kuinka hän osaa käydä potalla ja samoin puhellaan vauvalle, että "joskus sitten sinäkin osaat käydä yhtä hienosti potalla kuin Eepu". Ehkä nuo puheet toimivat... katsotaan. Pyykin lisääntyminen minua ei haittaa. Kukaan ei opi hetkessä ja meillä on kaikki aika. Toki se meitä vanhempia välillä ärsyttää, kun pitää useamman kerran peräkkäin vaihtaa toiselle vaatetta, vaikka juuri on puhuttu mihin se hätä pitikään tehdä (potta). Tällä hetkellä yritämme ymmärtää pientä hämmentynyttä mieltä. Ei ole varmasti helppo käsittää, miksi hän ei saisi tehdä vaippaan ja siskolle kehutaan, kun vaippaan jotakin tulee... Olipa vähän valivalipostaus, mutta väsynyt mieli jy nou... Nyt sinne unille! Esikoisella on huomisaamuna kerho ja mulla on siis pienet tsäänssit, että vauva nukkuu silloin ja minä nukun myös. Mies vie kerhoon, vielä kun kotona on.

Painoja kolisuttamassa

Oli aika mukavaa päästä tänään illalla salille! Miekkonen tuli kotiin sen verran ajoissa, että ehdin salille ja vielä kotiin ennen tytön nukkumaankäyntiä. Tuolla neitokauno vieläkin mölisee, kun iltatoimet alkoivat myöhässä. Tuli huomattua, että myös miehet voivat unohtaa ajantajun jutellessaan kaverin kanssa. Meillä oli naapuri käymässä, kun tulin :) Eipä tässä muuten olisikaan mitään huolta, mutta huomenna olisi kerhoaamu ja pitäisi olla ysiltä jo kerholla. Tänään herättiin 8:15 juuri samanlaisen illan jälkeen. Pitää siis laittaa kello soimaan!

Salilla maha keräsi vaivihkaisia katseita, mutta se lienee ihan normaalia tässä vaiheessa. Mun piti hetki odotella, että pääsin lämmittelylaitteisiin. Mulle kun käy enää vain istualtaan käytettävät eli siis kuntopyörät. Viimeksi ajoin normaalin pyörän oloisella ja siitä takamus ja nivuset ei tykänneet. Nyt kokeilin semmosta, missä istutaan kuin tuolilla ja polkimet on edessä. Siinä olo pysyi hyvänä koko ajan. En toki isoilla vastuksilla tehnytkään vaan 1-2 tasolla :)

Ja koska tänään kävin salilla, niin huomenna muksun kerhon aikana voin käydä kahvilla ja kiertämässä viimisiä aleja, josko vauvalle tarttuis nyt mukaan kivoja juttuja, kun sain tietää sukupuolenkin <3

Käytiin siellä pulkkamäessä tänään. Lapsonen tykkäs! Kotiin piti lähteä, kun toinen ilmotti, että oli vessahätä. No sitten mentiin! On toi aika supertyttö, kun vaippa oli vielä kuiva, kun tultiin kotiin! Piti vähän tuulettaa :)

Raskautta ja uhmaa

Yksi asia, mikä esikoista odottaessa ei vaivannut näin paljon, on uudelleen nukahtamisen vaikeus. Tämä tietysti nyt korostuu, kun esikoisen kanssa joutuu välillä öisin heräämään vessareissuille, juomaan tai lohduttamaan pahan unen näkijää. Viime yönä kävin esikoisen luona pariin otteeseen ja sen jälkeen päässä pyöri niin paljon asioita, ettei uni meinannut millään tulla. Se oli todella turhauttavaa.

Esikoinen taas yllätti viime yönä. Havahduin puoli kolmen tietämissä ensin huuteluun "kakka kakka kaakkaaa", sellaista hyväntuulista ja pirteää, tiedättehän. Sitten ilmeisesti nukahdin takaisin ja havahduin uudelleen, kun kuului kolinaa ja perään lorinaa. Menin sitten katsastamaan tilannetta ja mun rakas esikoinen oli ihan itse mennyt vessaan, saanut housut pois ja asiansa toimitettua pottaan. Siellä hän istui pimeässä :) Oliko vähän herkkä hetki :) Puhuttiin sitten aamulla miehen kanssa, että pitänee pitää vessassa valoja öisin, niin muksu pystyy halutessaan ne tarpeensa siellä toimittaa. Vähän kyllä hirvittää, jos hän yksinään vaan toimii, että miten hän saa vaipan takaisin kunnolla paikoilleen. Toisaalta eipä oppia voi muuten kuin treenaamalla. Yöllä näköjään onnistuu tuo vessahädän tunnistus, vaikka jalassa olisi housut ja vaippa. Päivisin on ilmeisesti liikaa tekemistä, kun hätä muistetaan vain, jos hän on ilman vaippaa. Jos on pikkarit tai vaippa, ei nähdä tarpeelliseksi mennä vessaan.

Tänään heräsin kuudelta, ajatuksena siis lukea niihin kokeisiin. No mukelo heräsi, tällä kertaa pirteänä, puoli seiska. Eipä luettu tänäkään aamuna. Nuo aikaiset aamut on kyllä siinä mielessä kivoja, että oikeasti ehtii sitten aamupäivälläkin tehdä asioita. Me käytiin tänä aamuna pitkästä aikaa puistoilemassa (aamupuistoilemassa, you know) ja oli kyllä mukava happihyppely. Tosin takaisin päin pulkassa istui pikku uhmaraivaroija, joka olisi halunnut jäädä puistoon vieterikiikkuun, vaikka ei siinä kauaa viihtynytkään silloin, kun olimme siellä puistossa. Hän taisi testata, että kääntyisiköhän äiti itkemällä takaisin puistoon tai muuta mukavaa. No, arvata saattaa, että hän joutui nyt pettymään. Kotipihaan päästyämme hän valitti varpaitaan, kysyin onko niillä kylmä, mennäänkö sisään. Vastaus oli myönteinen ja avasin oven. Lapsi juoksee pois itkien vielä kovempaa. Ei muuta kuin ovi kiinni ja jatkamaan terassin harjausta. Jos olisin juossut lapsen luo, olisi huuto vain yltynyt, kun hän ei tuossa tilanteessa halua, että kukaan koskee tai juttelee hänelle. Lopulta harjattuani terassin nappasin muksun syliin ja kannoin sisään. Kauhea venkoilu edelleen. Kun sitten saatiin kaikki ulkovaatteet pois ja olin menossa vessaan, lapsi juoksee perään ja haluaa syliin halaamaan. Kaikessa ärsyttävyydessään ihana pikku uhmis :)

Pupun jälkiä ehdittiin ihailla ennen uhman voittoa...

Ja kuinkas sitten kävikään..

Aamulla vein lapsosen kerhoon ja ilolla katsoin, kuinka hän jäi sinne hymyssä suin lähtien itse muiden seurassa kerhohuoneeseen. Meillä oli tuossa jonkun aikaa niin, että oltiin kyllä reippaina, jos minä vein kerhohuoneelle asti. Jos olisi pitänyt muiden kanssa lähteä, niin parku tuli.

Yleensä olen käynyt kerhon aikana salilla vahvistamassa lihaksia. Muutahan ei oikein näin paksuhkossa olotilassa pysty tekemäänkään. Tai tietysti vähän crosstraineria vemputtamaan :D Tänään oli kuitenkin poikkeus. Olin päättänyt, että käyn ostamassa pari lapsiaiheista lehteä kaupasta ja jumitun niiden kanssa sitten kahvilaan siksi aikaa kunnes kello on kymmenen ja kaupat aukeaa. Menin kyllä ostamaan ne lehdet, mutta sitten mukaan tarttui tämmöinen:

Että "Hups" vaan :D Oltiin tuosta kyllä miehen kanssa puhuttu aiemmin, kun hän tykkää juoda energiajuomia ja ne on aika tyyriitä tölkkejä. Itse hoitovapaalla ollessa on tullut opittua entistä saiturimmaksi ja pidemmän päälle tällä laitteella säästää pitkän pennin. Tämä oli kaiken lisäksi tarjouksessa, ei maksanut kuin enää 60 euroa. Että hirrrween hyvä ostos kaikin puolin!!

Kyllä mä sinne kahvilaankin asti pääsin. Oli pakko päästä säästämään sinnekin, kun aamulla ennen klo 11 latte maksaa "vain" 2,9 euroa ;) Tuossa uusimmassa Kaksplussassa oli muuten mielenkiintoisesti kirjoitettu, että asuinpaikan mukaan usein lokeroidaan ihmisiä... lähiössä asuu tavikset, keskustassa hipsterit ja maaseudulla maanviljelijät tai ekohipit. Mielenkiintoista sinänsä, että tällä hetkellä asutaan kyllä lähiössä, mutta tulevaisuudessa tullaan asumaan maalla. Tuleeko meistä taviksista sitten ekohippejä? ;)

Alennusmyynnistä tarttui mukaan myös body vauvalle. Huomenna alkaa kuulemma lisäalet ja melkein kaikki on -50%. Pitää vissiin mennä heti aamulla pyörähtämään...

Nyt lapsi on ollut unilla jo tunnin verran ja mä olen ihmetellyt nettiä, vaikka sovin itseni kanssa korkeintaan lukevani noita aamulla ostettuja lehtiä, jos en jaksa kouluhommia väsäillä. Olipa ylläri. Mutta nyt tämän julkaisun jälkeen netti kiinni ja kouluhommia (tai niitä lehtiä)...

Ai niin, Pakko ihan hehkuttaa, että kuivaksi opettelu sujuu melko mukavasti!

Monesti kotona ollessa annan mukelon olla ihan ilman housuja ja tällöin lähes poikkeuksetta (98% varmuus) kaikki tuotokset tulee pottaan tai vessanpönttöön. Sitten kun vielä tuo neitokauno oppisi, että jos housut on jalassa, voi silti mennä tekemään tarpeensa vessaan. No ehkäpä sekin hetki koittaa. Harjoitus tehnee mestarin tässäkin asiassa :)