Olipas tylsä otsikko. No oli miten oli...
Tuossa keittiönpöydällä odottelee pinkka papereita, että saisin aikaiseksi etsiä tarvittavat liitteet ja lähettää ne eteenpäin hakeakseni yliopiston maisteriohjelmaan. Hurjia suunnitelmia, ottaen huomioon, että meille tulee keväällä kuopus, jonka luonteesta, nukkumisesta tai muusta ei ole vielä mitään hajua. Kovasti olen ajatellut, että ehdin kyllä opiskella sitten lasten nukkuessa (eriaikaan?) ja sitten iltaisin. Nyt olen myös vakaasti yrittämässä herätä ennen esikoistani, jotta kerkiäisin vähän lueskella pääsykokeeseen ennen hänen aamutoimiaan.
Noiden opintojen lisäksi otin tähän keväälle vapaa-ajan puhteekseni avoimen yliopiston kvantitatiivisen tutkimuksen ja tilastollisten menetelmien perusteet. Olen niitä tehtäviä nyt tässä väkertänyt parhaani mukaan. Välillä on vaan vähän hakusessa, että kuinka syvällisesti sitä pitää pohtia ja riittäisikö vähempikin. Usein huomaan miettiväni, että voiko ratkaisu kysyttyyn kysymykseen olla oikeasti näin helppo. Tuossa helppousasiassa vertaan siihen, että kyseessä on kuitenkin yliopiston kurssi. No katsotaan, mitä sitten tulen myöhemmin arvosteluja saamaan. Sittenpä tiedän olisiko pitänyt olla syvällisempi ja kuinka metsään olen itseni saanut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti