Täytettä ja kiristelyä

Tiistaina tuli täyteen 28 raskausviikkoa, vielä siis edessä 12 viikkoa ennen laskettua päivää (ja siitä sitten 2+2 viikkoa, niin tää vauva syntyy, jos toistaa kaavaa (Eepu 40+2, Liu 41+2, niin tää 42+2? ;) )

Otsikosta voisi päätellä, että tää rouva ois käynyt jollain klinikkapyörähdyksellä Tallinnassa... mut ei...

Raskausviikon täyttymisen lisäksi täytyi todeta, että on nuo pienimmät raskaushousutkin jo täyttyneet ihan epämukavuusalueelle asti. Onneksi kaapista löytyi astetta suurempaa housua. Muuten vanhatkin menisi, mutta kun on muutenkin kropaltaan tiimalasi, jolla on lannetta ja varsinkin reittä, niin alkaa kirrata heti, kun tulee vähänkin lisää reiteen. Tämä oli odotettavissa. Osa senteistä on toki nestettä ja turvotusta, mutta ainakin aiemmissa raskauksissa on reisiin ja lanteille tarttunut myös ihan sitä itseään. Imetys sitten vie nuo sentit tai näin toivon. Aiemmin ainakin vei.



Bye bye! See you next year!

Ja eihän ne housut ole ainoat, jotka on alkaneet kiristää. Aikanaan hommattiin mun kihla- ja vihkisormukset just-eikä-melkein sopivina. Keskiviikkona piti ottaa pois sormesta, kun alkoi sen verran pullistella sormi sormusten yläpuolella. Sain vielä hyvin pois (Lue: ilman saippuaa). Vähän on orpo olo nyt ilman niitä. Tiedän, mitä tarkoittaa, jos joku sanoo tuntevansa itsensä alastomaksi ilman korujaan.

Sukatkin kiristää. Jää typerä rantu nilkkaan. Mutta ne ei harmita niin paljon kuin sormukset. Pitäisi kunnostautua vedenjuonnissa, niin saisi noita nesteitä vähän liikkeelle. Ehkä se olokin vähän helpottuisi.

Vauva on edelleen ilmeisesti poikittain tuolla mahassa. Potkut ja nyrkkeilyt tuntuvat vain alavatsalla (ja sisäelimissä ja kohdunsuulla - auts!). Ensi viikolla nähdään neuvolassa, että vieläkö mahani koko menee yläkäyrällä. Mua vähän hirvittää, kun keskikäyrällä kasvaneesta vatsasta syntyi aikanaan 56cm ja 4,2kg mukelo. 49 senttinen ja 3,2 kg neitonen syntyi alakäyrällä kasvaneesta mahasta.

Sitä tuntee kyllä itsensä aika lylleröksi tällä hetkellä. Ärsyttää, kun ei taivu. Kenkien laitto lapsille alkaa olla askartelua ja eipä tuo maha tuosta ole hetkeen pienenemässä. Syliinkään ei voi enää molempia lapsia ottaa kunnolla yhtä aikaa. Kohta se alkaa se nukkumisshow... kun kylkeä kääntäessä ähisee ja puhisee kuin pienen pieni veturi ja koko sänky heiluu. Onnea vaan taas Miekkoselle.