On niin kuumaa, että on suorastaan synti asua paikkakunnalla, jossa ei ole kunnon järveä uimarantoineen lähellä keskustaa. On vain pari maauimalaa, johon tietysti änkee koko kaupunki näin lomien alun kunniaksi. Sitten reilusti kaupungin ulkopuolella automatkan päässä (pyörälläkin pääsisi, mutta tuota vauvaa ei oikein kuskata..) on semmonen pikkupikkujärvi ja vielä kauempana on vähän isompi ranta. Mutta pointti on siis, että ei tässä oikein viileästä järvituulesta pääse nauttimaan.
Eilen käytiin tyttöjen kanssa pakonsanelemana apteekkireissulla tuossa reilun parin kilsan päässä. Koira oli mukana ja voitte kuvitella mitä tuommonen suomenlapinkoira tykkäsi auringosta... Mutta tulipa käytyä ja Lyyti sai d-vitamiininsa. Oli noissakin etsiminen, kun yleensä ostan kauppareissulla nuokin, mutta tuolta vakkariapteekista nuo oli aina loppu, kun mä tarttin. Ja aina kuulemma oli "huomenna tulossa". Pöh. Täytyy kyllä hehkuttaa tota d-vitamiinia. On nimittäin sopinut molemmille meidän tytöille heti suoraan ilman vatsanväänteitä. Käytetään Vermanin Reladrops+D3 -vitskua.. Ja tämä ei ollut maksettu mainos, vaikka toki jos joku asianomainen lukee, voin ottaa vastaan vuoden vitskut ;D
Eilisellä apteekkireissulla en voinut olla huomaamatta sinisiä pieniä kukkia jalkakäytävän pientareella. Tuli lapsuuden kesät mieleen, kun olin äitini kanssa mökillä ja hän kertoi niiden olevan nimeltään äidinsilmiä. En tiedä minkä ikäinen olin, mutta muistan sen tilanteen. Koko pienen ikäni uskoin kukan olevan nimeltään äidinsilmä, kunnes pari vuotta sitten keksin googlata sillä nimellä... Ehkä pieni maailma romahti, koska ei sieltä mitään kukkaa sillä nimellä löytynyt. Syykin selvisi. Se mikään äidinsilmä ole vaan
nurmitädyke! Kauheeta ku tollai mulle valehdeltu koko mun pikku ikä! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti