Sairaalakäynti ja sairaalakassipohdintaa

Tänään oli viikon 36 lääkärineuvolan korvannut ultra sairaalassa. Viikkoja kasassa tänään tasan 36.

Kaikki oli hyvin, vauva kasvoi hyvin omalla käyrällään ala- ja keskikäyrän välissä. Hän oli jo kiinnittynyt lähtökuoppiin, joten sitten vain odotellaan koska hän haluaa tulla :) Ultralla nähtynä paikat olivat vielä kiinni. Alatutkimusta ei jostain syystä tehty, joten en tiedä onko paikat pehmenneet vai ei.

Sairaalakassin meinasin pakkailla tänään, niin onpahan sitten valmiina. Laitan myös vauvalle tavarat valmiiksi hoitolaukkuun, niin riittää, että mies ottaa ne sitten mukaansa, kun tulee Esikon kanssa hakemaan. Ei ole kyllä mitään hajua, mitä sinne sairaalakassiin pakkaisi itselle. Ruokaa en ainakaan pakkaa, kun sieltä osaston jääkaapista saa hakea niin paljon kuin sielu sietää. Viimeksi mulla oli tuoremehutetroja ja ne oli vissiin vielä puolen vuoden jälkeenkin meidän jääkaapissa.

Sairaalakassiin ainakin:
- imetysliivit
- kertakäyttöliivinsuojat (kestoja käytän sitten kotona)
- hygieniatarvikkeet
- alushousut kotiinlähtöä varten
- hiusnauha

Lukemista saa kanttiinista tai kaupasta. Mies voi sitten hakea joko synnytystä ennen tarkkailuhuoneeseen tai synnytyksen jälkeen osastolle. Sairaalassa käytän sairaalan vaatteita, kun ne voi vaan likaannuttua heittää sairaalan pyykkiin. Ei tarvitse viedä minkäänlaista eritepyykkiä minnekään ;D Enkä mä noita hygieniatuotteita kyllä vielä voi pakata. Tarttenhan mä niitä joka päivä :D

Ei väisty sektiouhka, ei kohtaa kasvukäyrä, mutta "piffi" maistuu

Eilen kävin ultrassa ja jäi vähän ristiriitaiset fiilikset... Istukka oli aiemmin etuseinässä, osittain kohdunsuun päällä. Totta kai olimme ajatelleet, että se siitä nousee eteenpäin. No eipä noussut vaan lähti taaksepäin. Oli se jo onneksi yli kohdunsuun, mutta ei kuitenkaan vielä niitä kriittisiä 2cm vaan vasta 0,8cm. Ei siis vieläkään poistunut sektiouhka meikäläisen päältä!

Tämän lisäksi alkoivat puhua vauvan olevan vähän pieni... syntymäpainoarvioksi sain 3300g. Ei tuo minusta liian pieneltä vaikuta, mutta toki jos vertaavat esikoiseen, joka oli 4196g, niin onhan tuo pienempi. Pääsen/joudun (en ole vielä keksinyt miten asennoidun tähän) kasvukontrolliin kahden viikon päästä. Samalla tsekataan tuo istukan paikka taas. Laittavat minut myös käyrille makoilemaan. Älkääkä kysykö miksi. Mä en tiiä enkä tajunnu kysyä. Noihin ylimääräsiin ultriin pitäis aina sisältyä semmonen lääkärille soittoaika tunnin päähän. Voisi sitten kysyä ne kaikki askarruttavat asiat, jotka tuli mieleen vasta käynnin jälkeen.

Olin ultrassa yksin ja sen jälkeen soitin itkuparkupuhelun miehelleni, jossa paruin tota istukan paikkaa ja mahdollista sektiota ja sitä et vauva on pieni ja pitää seurata ja ja ja ja ja.... Voi mies parkaa. Tais luulla seuraavat pari tuntia, että vauvalla on oikeasti joku hätä. Laitoin parin tunnin päästä viestiä, että ei se tilanne mikään ylihuolestuttava ole, vaikka puhelusta "saattoi" sen kuvan saada...

Aloin nimittäin pähkäillä, että näinköhän tuota koko kokoasiaa olisi huomattu, jos en olisi tässä ultrassa käynyt. Kuitenkin ihan normaali tuo syntymäpainoarvio...

Perjantaina olisi sitten neuvola. Katotaas miten on tää rouva taas massaa kasvattanu! :P

Esikoinen oli ultran aikana kaverilla hoidossa ja siellä on samanikänen  tyttö. Olivat ilmeisesti leikkineet keittiöleikkejä, kun kotona ennen kauppareissua tyttö keksi, että seuraavana päivänä syödään "Piffiä", joka lausuttiin myös "pihvinä" aina välillä. Ei ollut aikasemmin likka tota sanaa suustaan päästänyt. Vähänkö olin hilpeenä, ku toinen niin nohevana hokee "piffi". Sitten illalla syötiin pastaa, niin sekin oli hänestä piffiä... Halvaks tulee hänen pihvisyönnit, jos pasta riittää ;D

Tänään aamupäivä leikittiin legoilla ja iltapäivällä nähdää kavereita pulkkamäessä. Siellä onkin just ihana auringonpaiste! Ihana päästä haukkaamaan raitista ilmaa ja tankkaamaan aurinkoenergiaa :) Tosin näinköhän tota valoilmiötä enää silloin näkyy, kun me päästään ulos :D

Esikko opetteli ottamaan valokuvaa äipän puhelimella :)

Unettomuutta peiton alla

Asensinpa huvikseni kännyyn Blogger-sovelluksen ja piti heti testata.

Viime yönä heräsin puoli viiden kieppeissä, kun Esikko lähti omasta sängystään juomaan. Piti käydä täyttämässä hänelle se muki ja samalla tuli tehtyä pakollinen vessareissu. Ärsytti sitten, kun uni ei meinannut millään tulla uudestaan. Viideltä katsoin vielä kelloa. Sain sitten onneksi vielä unen päästä kiinni.

Äsken havahduin ihan itekseni, kun monena aamuna likka on herännyt lähempänä puoli seiskaa kuin puoli kasia. Tänään on ultra, joten ei voi nukkua miten pitkään huvittaa. Liekö sanomatta selvää, että jälkikasvu vielä koisii tuolla!! Olis kelvannu ekstrsunet mulleki!!

Ei se auta kuin kammeta itsensä lämpösen peiton alta ja mennä laittamaan auto lämmityspiuhan päähän. Ärsyttää ajatuskin!

On tätä päivää ja ultraa odotettu 10 pitkää viikkoa! Heh, tajusinpa et suht saman verran matkaa on nyt laskettuun päivään :D Jänskättää nyt, että onko istukka siirtynyt. Toivon niin sydämestäni, että saan synnyttää normaalisti!!

Olin tekemässä lapsen synttäreitä varten nettiin lahjalistaa sukulaisien ja tuttujen lahjapohdintoja helpottamaan. Olin jo saanut kivan listan tehtyä, mutta sitten tajusin vasta katsella listan käyttöehtoja - lahjoja voit varata vain, jos rekisteröidyt. No eihän se toimi, kun kaikilla ei välttämättä ole intressejä rekkaroitua sinne. Jatkan huomenna siirtämällä jo tekemäni listan jonnekin muualle. Tällä hetkellä väsyttää liikaa ja ärsyttää.

Mahavauvalla alkaa ilmeisesti tila loppua, kun siihen malliin tulee monoa. Hipheijakkaa, vielähän sitä ois pari kuukautta aikaa nauttia tosta mylläyksestä!! Maanantaina ois ultra istukan paikan tsekkausta varten. Mä niin toivon, että saisin tietää kaverin sukupuolen. Voisin vielä viimiset pennoset tuhlata alemyyntiin. Tietäis vaan tosiaan että ostaako mekkoja vai samettihousuja :D