Kuulumisia menneiltä päiviltä

Säätiedotuksia katsellessa olin ymmärtänyt eilisen päivän olevan yksi viimeisiä lämpöisiä päiviä tänä kesänä. Siitä innostuneena lähdimme Eepun kerhon jälkeen käymään satamassa leikkipuistossa. Tämä reissu oli taas yksi "mennään joku päivä" -lupauksen lunastus. Syötiin samalla vedyt, kun se on yleensä sellainen "sataman juttu". Tai Liu otti pelkän lihiksen, josta haukkasi palan ja oli sen jälkeen valmis leikkimään. Ehkä yhtenä syynä oli mun lenkin aikana rattaissa pupellettu karjalanpiirakka. Mutta oli oikein mukava puistoreissu! Lapset pääsi keinumaan ja kiipeilemään sekä tietysti laskemaan liukumäkeä! 

Pääsin viime perjantaina käymään satamassa terassilla kaverin kanssa. On se hieno paikka illalla(kin) :)

Tänään aamupäivä oli kyllä lämmin, kun vein Eepun kerhoon, mutta selkeesti pilvisempi. Tällä hetkellä onkin jo ihan pilvistä ja näyttää sateiselta. Mä kävin Eepun kerhon aikana Liun ja Teukan (yritän keksiä poitsulle uuden bloginimen, kun Tee on kuin tee eli juoma) kanssa avoimessa päiväkodissa ja kyllä Liu nautti! Oli hauska huomata, kuinka hän kotileikkihuoneessa leikki äitiä ihan todenteolla. Ensin hoiti vauvaa, nukkutti heijaamalla vaunuja, sitten meni laittamaan ruokaa ja ihan patalappu kädessä laittoi uuniin tavaraa ja siitä sitten taas vauvaa heijaamaan :D

Nämä päätyivät jo mehuksi, seurakseen saivat mustikkaa, vadelmaa ja muutaman karviaisen.

Nyt tuossa vieressa liedellä huutelee pesulle pääsyä mehumaija ja sen jälkeen se pitäisi taas liata keittämällä karviaiset mehuiksi. Kellarissa on tekeytymässä lehtimehua, kun alkukesän lehtimehusatsi on jo lähestulkoon juotu. Miekkonen sanoi sen olevan hänestä parempaa kuin tavallinen marjamehu, joten pitäähän mun rakkaalle vielä mehuksi muuttua, kun noin innostui kehumaan ;)

Elokuuta 2015

On se Suomen kesä onneksi vähän esittäytynyt tänäkin vuonna. Lähinnä meinasi lasten puolesta surettaa, kun ei oikein uimareissuille päästy. Nyt ollaan käyty muutamaan otteeseen uimassa ja jos nuo lämpimät säät vielä jaksaa meitä helliä, tullaan käymään jatkossakin. 

Ollaan nautittu mökkirannasta ja seesteisestä meiningistä. Mulle suomalainen järvimaisema on eräänlainen rakkausmaisema. Siellä mun sielu lepää.

'

Lasten kanssa on tullut bongailtua erilaisia ötököitä. Tämä häntäpuoli liskomamma tuli vastaan kylätiellä. Meidän kissa sen hätisti liikkeelle, mutta en tiedä miksei kissa sitä napannut, seurasi ainoastaan. Hyvä niin. Kummastutti vain. Vauvaliskoja tuolla näytti olevan mahassa. Onneksi kissa jätti rauhaan :)

Sitten eräänä päivänä pihalta löytyi kuollut räkättirastas, jota oli tuhoamassa neljä sellaista oranssimustaa turkkiloa. Huomattiin, että koppikset oli kaivaneet linnun alta maata. Googlailun jälkeen selvisi, että kyseessä on haudankaivaja kovakuoriainen eli ne kaivaa ötökän maan sisään ja sitten sinne ötökän alle tekevät käytävän, jonka perälle munivat munansa. Aika jännää, että pääsi moista seuraamaan :) 

Kesä ei ole kesä ilman kukkaseppelettä <3

Leppis ja kaveri tulivat vastaan kasvimaalla. Leppiksellä ilmeisesti joku kehitysvaihe vielä päällä, kun tuo kuori ei mene taakse asti...

Metsät on täynnä mustikkaa - Suomen omaa superfoodia!

Puolukkaa näyttäisi myös tulevan hyvin tänä vuonna. Saadaan näillä näkymin vispipuuroa talvella. Sitten kun vielä jaksaisi poimia nuo talteen ;)

Kun meillä syödään uutta perunaa, se on todellakin uutta perunaa!