Mökkipäivä kolmen lapsen kanssa

Olin eilen lasten kanssa neljästään, joten ajattelin suunnata mökille, kun sääkin suosi. Vähän mietin, että mitäköhän tulee, kun kolmen vahdittavan kanssa rantaan lähtee ja ruokaa pitäisi tehdä ja vessassakin käydä. Mutta koska nuorin etenee vielä varsin verkaisesti ja kahdella vanhemmalla on jossain määrin tolkku mukana menossa, me lähdimme. Mukaan otin maukkaiden eväiden lisäksi aimo annoksen rentoa fiilistä ja laitoin nipotusvaihteen aavistuksen normaalia pienemmäksi. Tarkoitus oli viettää hauska päivä yhdessä.

Meillä varsinkin Eepu on todella hurja vesipeto ja niin myös eilen. Saunan laitoin tulille heti, kun menimme ja kyllähän tuo neiti ravasi saunan ja rannan väliä ihan kiitettävästi. Välillä puki sen verran päälle, että kävi syömässä! Oli ihanaa nähdä toisen nauttivan vedestä. Meillä on tytöillä sellaiset jonkin verran kelluttavat uimapuvut. Tällaisen turvin Eepu uskaltaa uida syvälläkin ja hyppiä laiturilta. Menoa, meininkiä ja aitoa riemua!

Meillä on mökillä yleensä aina grillattavaa ruokaa mukana eikä eilinen päivä ollut poikkeus. Grillasin itse ensimmäistä kertaa nektariinia halloumin seuraksi ja sopi hyvin. Makkaroina oli tällä kertaa tänä kesänä ensimmäistä kertaa bongaamiani täysin lisäaineettomia makkaroita. 

Täysin lisäaineettomina syötiin tavallisen tyylistä makkaraa sekä bratwurstia. Itse pidän niiden mausteikkuudesta ja makuisuudesta. Nelivuotiaan mielestä oli vähän liian tulista (lue: pippurista). Itsekin oletin tuon perusmakkaran olevan neutraalimpaa, mutta kuten jo mainitsin, omaan makuuni se sopi oikein hyvin myös mausteisempana.

Mökillä tiskaus hoituu modernisti käsipelillä. Lueskelin päiväkahvilla juttua aikuisten värityskirjasta ja siinä todettiin sen olevan mitä parhainta stressinpoistoa, kun saa tehdä yksinkertaista liikettä käsillä ja samalla ajatukset saavat liidellä. Alkoi naurattaa tuossa tiskatessa, kun yksinkertaista liikettä teen käsillä, näen heti kätteni jäljen ja tulihan siinä ajatus jos toinenkin pyöräytettyä. Kävi sitten mielessä, että ollaanko me nykyään niin stressaantuneita, koska me ollaan ulkoistettu nämä päätä nollaavat askareet erinäisille koneille? 

Tällänen ällötys säikäytti tiskipaikalla... mä kavahdan näitä, varsinkin jos tulevat liian liki!

 Mietiskelin tuossa tiskatessani muunmuassa, että miten ihmeessä mökkeily lasten kanssa voisi olla rentouttavaa. Olin jo tuossa kohtaa ehtinyt ärähtää useampaan otteeseen (syystä, tosin) ja tuntui, että olin koko ajan joko laittamassa ruokaa, vaihtamassa vaippaa tai imettämässä vauvaa. Niin ja vahdin toki myös uivaa esikoista. Sitten siinä ajatusta pyöritellessäni ymmärsin, että se oma rauhallinen hengähdys tulee (mökilläkin) lasten mentyä nukkumaan. Silloin on mahdollisuus istahtaa terassille tai vaikka saunan lauteille, katsella järvelle ja antaa ajatusten virrata.

Nyt ei ollut mahdollisuutta istahtaa lauteille. Olin Teen kanssa terassilla tyttöjen ollessa lauteilla. Ei olisi yhtälö toteutunut, jos olisi ollut neljä saunassa, sillä yhden halutessa uimaan, toinen haluaa jatkaa saunomista, kolmas menisi mieluiten päiväunille (eikä tämä osaa istua tai pysty olemaan saunassa ilman neljännen kokoaikaista huomiota) ja neljäs noh... menettäisi varmaan hermonsa kun ei vaan saa hommaa hanskattua ilman, että joku itkuraivaroisi.

Kaikesta härdellistä huolimatta oli kiva päivä. Syötiin kahvin kanssa herkkuja, lapset leikkivät nätisti, saatiin ruokailut pelittämään (paitsi Teen soseet, joista oli tänään taukopäivä ja mentiin maidolla, koska helppoa) ja kaikilla oli suurimmaksi osaksi hyvä fiilis. Kyllä mä silti mieluusti sinne seuraavalla kerralla sen toisen aikuisen otan mukaan. Silloin kaikilla on varmasti vielä mukavampaa!

Tästä kesäisestä järvimaisemasta ei vaan voi saada tarpeekseen. Nautin kympillä!!

Elokuuta 2015

On se Suomen kesä onneksi vähän esittäytynyt tänäkin vuonna. Lähinnä meinasi lasten puolesta surettaa, kun ei oikein uimareissuille päästy. Nyt ollaan käyty muutamaan otteeseen uimassa ja jos nuo lämpimät säät vielä jaksaa meitä helliä, tullaan käymään jatkossakin. 

Ollaan nautittu mökkirannasta ja seesteisestä meiningistä. Mulle suomalainen järvimaisema on eräänlainen rakkausmaisema. Siellä mun sielu lepää.

'

Lasten kanssa on tullut bongailtua erilaisia ötököitä. Tämä häntäpuoli liskomamma tuli vastaan kylätiellä. Meidän kissa sen hätisti liikkeelle, mutta en tiedä miksei kissa sitä napannut, seurasi ainoastaan. Hyvä niin. Kummastutti vain. Vauvaliskoja tuolla näytti olevan mahassa. Onneksi kissa jätti rauhaan :)

Sitten eräänä päivänä pihalta löytyi kuollut räkättirastas, jota oli tuhoamassa neljä sellaista oranssimustaa turkkiloa. Huomattiin, että koppikset oli kaivaneet linnun alta maata. Googlailun jälkeen selvisi, että kyseessä on haudankaivaja kovakuoriainen eli ne kaivaa ötökän maan sisään ja sitten sinne ötökän alle tekevät käytävän, jonka perälle munivat munansa. Aika jännää, että pääsi moista seuraamaan :) 

Kesä ei ole kesä ilman kukkaseppelettä <3

Leppis ja kaveri tulivat vastaan kasvimaalla. Leppiksellä ilmeisesti joku kehitysvaihe vielä päällä, kun tuo kuori ei mene taakse asti...

Metsät on täynnä mustikkaa - Suomen omaa superfoodia!

Puolukkaa näyttäisi myös tulevan hyvin tänä vuonna. Saadaan näillä näkymin vispipuuroa talvella. Sitten kun vielä jaksaisi poimia nuo talteen ;)

Kun meillä syödään uutta perunaa, se on todellakin uutta perunaa!

Kesälomareissu 2015

Meidän perheen kesälomareissu suunniteltiin tänä kesänä täysin lapsia ajatellen. Loma aloitettiin Eepun kummien luota, joka oli huippua toki myös vanhemmille. Jotenkin se vaan aina piristää, kun pääsee kavereiden kanssa höpöttelemään vaikka ihan vaan yhdeksi illaksi. Tämän pysähdyksen jälkeen alkoi se lapsiviihteellisin osio.

Ensimmäinen kohde oli Puuhamaa, joka itselleni oli tuttu 90-luvulta, kun kävimme siellä ainakin kerran luokkaretkellä ja varmaan paristi perheen kanssa. Tuntui, että monet toiminnot olivat siellä täysin samoja kuin silloin 20 vuotta sitten. Enkä tiedä oliko se nyt välttämättä huono juttu. Ihan toimivia edelleen ja meidän lapset viihtyivät superhyvin. Pelihallin ovat muuttaneet sisäleikkipaikaksi, mikä ei meidän perhettä haitannut yhtään. Eväitä voi syödä monissa paikoissa ja onpa siellä ihan grillipaikatkin, joissa saa vaikkapa makkarat paistettua. Me syötiin buffetissa, jossa oli pitsan lisäksi nakkeja, ranskalaisia, lihapullia, hyvää kassleria ja sopiva valikoima salaattia. Miinusta siitä, että astioina oli täysin kertakäyttöastiat. Tietyllä tapaa ymmärrän, mutta ekologisuutta peräänkuuluttaisin. Meillä ei ollut tarkoituskaan käydä tällä keikalla uimassa, mutta ei olisi meillä aika riittänytkään. Sen verran tehokkaasti tytöt juoksivat eri toiminnoissa. Tultiin paikalle aukeamisen aikoihin ja lähdettiin kylläkin pari tuntia ennen sulkemisaikaa, jotta ehdittiin hotellille ajoissa. Eli jos olisimme olleet loppuun asti, olisi siinä pari tuntia ollut aikaa puljata :)

Liikennepuistossa sai leikkiä polkemisen lisäksi mm. huoltamossa, leipomossa ja poliisiasemalla.

Puuhamaassa oli tilaa kävellä, paljon istumapaikkoja, eväänsyöntipaikkoja sekä roskiksia.

Yövyimme Hämeenlinnan Sokos Hotellissa, josta ei ole kuin hyvää sanottavaa. Helppo löytää perille, 20 minuutin ajomatkan päässä Puuhamaasta, viihtyisä ja iso lasten leikkihuone. Lapset saivat myös todella monipuoliset puuhapussukat, joissa oli kaikenlaista piirrustusvehkeistä tarroihin ja siirtokuvatatuointeihin. Aamupala oli kerrassaan herkullinen. Itse olen heikkona lettuihin ja niitäkin oli. Oi nam!

Lapset on huomioitu todella ihanasti!

Viisi henkeä yhdessä huoneessa. Ihmeteltiin tullessa, että miksei lasten sängyt ole valmiina vaan pitää itse laittaa. Ymmärsimme, kun laitoimme sängyt. Ei ollut enää pahemmin lattiapinta-alaa :) Meillä oli aikuisilla parisänky ja sitten Eepu nukkui kahden matkasängyn välissä patjalla lattialla.

Hämeenlinnasta ajeltiin Poriin sukulaisia moikkaamaan. Yövyttiin sielläkin hotellissa. Sokos Hotel Vaakuna edelleen, mutta paikkakunta vain vaihtui :) Hotelli on vanhassa rakennuksessa, joten oli aika sokkeloista ja päästäksemme hotellin pysäköintiin, meidän piti alkuun ymmärtää jättää auto tien laitaan ja käydä tsekkaamassa itsemme sisään, jotta saimme avaimen, jolla pääsi parkkiin. 

Täällä meillä oli aikuisilla erilliset vuoteet, Liu ja Tee nukkuivat tuolla tavoin peräkkäin ja Eepu ikkunan edessä vuodetuolilla. Nämä oli pedattu valmiiksi ja pinniksissä oli odottamassa helistimet :) Lapset olivat saaneet puuhapaketit myös respasta.

Vietimme illan Pelle Hermannin puistossa Kirjurinluodolla. Suosittelen. Paljon leikkipaikkoja, mukavan oloinen kahvila ja ilmaiset vessatilat, joita käytiin siistimässä.

Porista matka jatkui Ikaalisiin ja siellä mihinkäs muualle kuin Ti-Ti Nallen taloon. Tytöt tykkäsivät ihan hirmuisesti. Siellä oli nalleja tavattavissa, tytöt pääsivät tanssimaan nallejen kanssa ja maalasipa Eepu äitinallen taiteilijahuoneessa maalauksenkin :) Minun tärykalvojani koeteltiin musiikkihuoneessa, jossa sai testata kaikenmaailman soittimia, kuten xylofonia, guiroa, tamburiineja, kulkusia, rytmikapuloita, jne... oli meinaan rytmikästä ;) Syötiin paikan kaffilassa, jossa oli tarjolla isoäitinallen nakkikeittoa. Keitto oli hyvää, mutta aika hurja hinta 7,5€. Hinnan hurjuutta nosti vielä se, että hinta oli sama myös lapsilla, vaikkei lapset yleensä juo jälkiruoka kahvia tai teetä. Muuten ei ole kyllä muuta kuin hyvää sanottavaa paikasta. Meillä oli rattaat siellä mukana ja niiden kanssa pääsi kulkemaan. Laitoin kuitenkin yläkerroksiin mentäessä Teen Manducaan, jolloin kulkeminen oli ketterää ja pääsi joka paikkaan. Rattaat olivat parkissa alakerrassa ja mitään kovin arvokasta ei voinut sinne jättää.

Ikaalisissa yövyimme Manso campingin leirintäalueella. Meillä oli semmoinen 4h mökki, jossa oli vessa ja suihku sekä keittomahdollisuus. Hinta oli 77€ yö. Alueella oli lasten leikkipaikka, grillikota, rantasauna, pieni uimaranta ja grillikahvila, josta sai myös jotain pientä elintarviketta. Alue on jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta viheralueet oli hoidettu ja henkilökunta ystävällistä. Voin suositella, joskin tuo hinta voisi olla aavistuksen huokeampi.

Kesälomareissulla ruokavalio oli hyvin makkarapainotteinen!!

Ikaalisista suuntasimme Ähtäriin ja yövyimme Valkeisten loma -nimisessä paikassa. Kyseessä on B&B tyylillä toimivasta lomapaikasta. Me olimme varanneet huoneen päärakennuksesta eli jaoimme vessan ja suihkun muiden huoneiden kanssa. Emme kokeneet vessan käytävällä oloa ongelmallisena. Eikä myöskään jouduttu kertaakaan jonottamaan vessaan. Sen puoleen ei siis myöhemminkään tarvitse samantyylisiä asumisratkaisuja vältellä.

Paikka oli viihtyisä ja siellä oli lasten leikkipaikan lisäksi eläimiä kuten poroja, kaneja, lampaita ja poni. Liulle oli suuri elämys huomata, että lammas todella sanoo "mää" :D Yölle tuli hintaa meidän perheeltä 70 euroa, joka sisälsi aamiaisen. Aamiainen oli täyttävä ja runsas. Tuossa hinnassa pitää tietysti muistaa, että meidän lapsien yöpyminen taisi olla ilmaista, kun kaikki olivat alle 5 vuotiaita.

Ähtärissä kävimme katsomassa eläimiä myös eläinpuistossa. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt ottaa semmoinen vetokärri mukaan. Olisi Eepu päässyt välillä sinne. Liu oli ajoittain Miekkosen olkapäillä ja Tee nukkui rattaissa. Matka oli aika pitkä neljävuotiaalle kävellä. Oli se ihan käveltävissä, mutta ymmärrän, ettei meinannut jaksaa. Ähtärissä ei olisi tarvinut maksaa kuin parin euron pantti, jonka saa takaisin. Puuhamaassa oli vielä pantin lisäksi erillinen 2 euron maksu, jota ei palautettu. Eläimiä oli mukavasti nähtävillä eikä ollut kuin muistaakseni pari eläintä, joita ei nähty. Valitettavasti kauneimmat poseeraukset uusimmasta eläimestä pikkupandasta epäonnistuivat ja en saanut siitä nyt kaunistetta tänne blogin puolelle. 

Lumileopardi makoilemassa

Ähtärin jälkeen suuntasimme isäni asuntovaunulle, jossa saimme ihailla näin komeaa auringonlaskua!!

Sekametelipäivitys uuteenvuoteen ja raskauteen liittyen

Eilinen vuoden vaihde meni alkuillasta kaveriperheen luona syöden ja jutellen. Naureskeltiin, että kovin on biletyyli vaihtanut muotoaan, kun huomattiin yhdessä vaiheessa seuraavamme jotain Emmerdalen kohtausta :) Aiemmin saattoi olla vähän railakkaampaa menoa... Oli hauska seurata, kun Eepu oppi pelaamaan Afrikan tähteä kavereiden lasten opettaessa. Niin ne kohta leikkii keskenään meidän omatkin lapset ja sitten ei äitiä tai iskää tarvita leikkiseuraksi. Sinänsä hieno asia ja toisaalta taas äärettömän haikea. Tosin en kyllä ole mikään superinnokas leikkijä, joten sen puoleen odotan innolla tuota vaihetta. Mä voin sitten puuhata heidän kanssa muuta. Käydä vaikka metsässä retkillä :)

No mutta takaisin eiliseen. Ennen lähtöä ammuttiin pari ilotulitetta, jotta lapset pääsivät uuden vuoden fiilikseen. Lähdettiin kotiin päin suht ajoissa, kun piti saada lapset unille.  Meni se ilta silti myöhäiseen ns. normaaliin rytmiin verrattuna, mutta onneksi Miekkonen sai lapset nukutettua jo vähän kympin jälkeen. Me kateltiin tämän jälkeen leffaa Definitely maybe ja tuhottiin sipsejä.

Puolen yön jälkeen tuli iloittua, että mukula tulee syntymään uuden vuoden puolella. Nyt on muutamina päivinä tullut supistuksia - melko kivuttomia kylläkin, mutta kestää jonkin aikaa. Lasken ne ihan harkkasuppareiksi, tuskin tekevät mitään. Välillä on menkkakipufiilareita ja sen semmosta. Samoin on nyt näiden supistuspäivien aikana ollut sellasta ikävää kipua reisiin ja se kipu meinaa lamauttaa kävelykyvyn. Jos siis olen vaikka kävelemässä johonkin, kivun tullessa on pakko vaihtaa kävelytyyli semmoseen komeeseen ankkavaapuntaan. Minusta ne ei ole suppareita, kun ei oo semmosia aaltomaisia. Uskoakseni ovat liitoskipuja ja sitä että vauva painaa hermoihin...

Sen verran sain tuossa aikaiseksi, että vuorasin oman puolen sängystä muovitetulla froteella. Jos vaikka vedet päättää mennä keskellä yötä, niin ei tarvi toivottavasti vaihtaa sänkyä.

Tänään on ollut ihan jäätävä turvotus. Pakastimesta on tullut vedettyä mansikoita ja kaapista purkkiananasta. Verenpainemittarinkin kävin lainaamassa, kun on päätä juilinut muutamana päivänä. Paineet oli onneksi ihan mallillaan. Ei siis pelkoa raskausmyrkytyksestä :)

Tämä on näköjään yksi sillisalaatti-päivitys, mutta ei anneta asian häiritä.