Tämä päivä on mennyt pienessä sumussa ja unohtuu yksinkertaisimpiakin asioita. Otsikossa ei siis ole virhettä, vaan kertoo tämän päivän ajatuksen juoksusta. Viime yönä meidän pikkuneiti päätti puolenyön aikaan herätä ja olla pirteä. TÄH? Ei noin ole tehty sitten kuukauden iän. Mikään ei toiminut nukahtamiseen; ei tassutus, syli, maito, kipulääke, mikään. Kaikkea piti kokeilla, myös kipulääkettä, koska hampaita on tulossa. Neljältä hän sitten viimein nukahti syliini ja vein takaisin omaan sänkyynsä unille. Lopussa hän ei enää ollut pirteä vaan yliväsynyt. Silti piti valvoa. Juuri, kun luulin hänen nukahtaneen, vierestä kuului "bääbääwääwääbääwää". Seurustella olisi pitänyt. Luettiinkin kirjaa, ettei olisi mennyt ihan itkemiseksi, koska itkettihän se, kun yritettiin nukuttaa vaikkei nukuttanut.
Tänään minulla oli kampaaja ja ajomatkaa sinne jonkin verran. Sukulaiseni on kampaaja, joka leikkaa ja värjää hiukseni, joten siksi tällainen järjestely. Oli aikamoinen työ pysyä hereillä tuolla loskan seassa ja varsinkin skarppina olemisessa piti skarpata... (täh?) Sain kivan tukan. Otsatukka pitkästä aikaa ja raidat värjättiin piiloon. Olen nyt yksivärinen ruskeatukka :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti